Poliisi ei kerro Convoy-mielenosoituksen järjestäjää, oikeusoppineet kritisoivat – tästä asiassa on kyse

Poliisi vetoaa asiassa julkisuuslain 24. pykälän kohtaan 32, jossa salassa pidettäviksi asioiksi mainitaan muun muassa henkilön poliittinen vakaumus, henkilön elintavat, osallistuminen yhdistystoimintaan, vapaa-ajan harrastuksiin tai perhe-elämään liittyvät asiat.

Poliisi ei ole tarkentanut, mihin kohdan 32 asiaan poliisin tulkinta perustuu, vaan todennut, että järjestäjä on yksityishenkilö ja sen takia asia on salassa pidettävä. Twitterissä poliisi on luvannut palata tulkintaan ensi viikolla.

– Jos järjestäjä on yksityishenkilö, julkisuuslaki kieltää henkilön nimen mainitsemisen, poliisin nettisivuilla todetaan.

Lue myös: Toimittajia uhkailtiin ja työvälineitä varastettiin Convoy-mielenilmauksessa – ilmapiiri mediaa kohtaan muuttunut

Useat oikeustieteilijät ovat arvostelleet poliisin laintulkintaa Twitterissä, ja katsoneet, että mielenosoituksen järjestäjän pitäisi olla julkinen asia. Yksi heistä on Helsingin yliopiston julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.

– Poliisi on noudattanut tätä samaa perustetta muissakin tapauksissa kuin tässä (Convoy-mielenosoituksessa), joten tulkinta ei poikkea linjasta, Rautiainen kommentoi MTV Uutisille.

Rautiaisen mukaan julkisuusperiaatteen, kokoontumisvapauden käytön ja demokratian peruslähtökohtien näkökulmasta on ongelmallista lähteä laventamaan julkisuuslain 24. pykälän 32 kohdan tulkintaa mielenosoituksen järjestäjään.

– Julkisuuslain esitöiden mukaan salassa pidettäviä asioita on tulkittava supistavasti. Esityöt antavat tukea pikemminkin toisenlaiselle tulkinnalle.

– Mielenosoituksen järjestäminen tapahtuu julkisesti, siinä mielessä se sopii erittäin heikosti 32. pykälän puitteisiin. 

Kommentti: Vihamielisyys mediaa kohtaan Convoy-protestissa on huolestuttavaa – myös mielenosoittajien itsensä kannalta

Harrastukset voisivat erittäin lavean tulkinnan mukaan olla perusta salassa pitoon, sanoo Rautiainen.

– Minusta se on erittäin hatara peruste.

Rautiaisen tietojen pohjalta poliisin tulkintaan ei ole suoraan otettu kantaa laillisuusvalvonnassa tai oikeudessa.

– Asia on tulkinnanvarainen ja tarvitsisi ehdottomasti tuomioistuimen tai laillisuusvalvojan kannanoton.

Rautiainen muistuttaa, että demokratiassa lähtökohtana on se, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia.

Näin ollen, kun poliisille on jätetty mielenosoituksesta kokoontumislain mukainen ilmoitus, jossa myös järjestäjä on nimetty, myös järjestäjän nimen tulisi olla julkinen.