Suomen poliisille ei ole tullut yhteydenottoja kansainvälisiltä poliisijärjestöiltä Espanjan iskuista, kerrotaan Poliisihallituksesta. Poliisille ei ole myöskään tullut tietopyyntöjä.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolaisen mukaan ei ole tiedossa mitään, mikä linkittäisi Espanjan iskut Suomeen tai muuttaisi Suomen turvallisuustilannetta.
Hänen mukaansa on vielä liian aikaista arvioida, mikä on ollut poliittinen tai uskonnollinen tausta, mutta teko vaikuttaisi olevan uskonnollisesti motivoitunut.
Savolaisen mukaan Espanjassa tapahtuneen autoiskun kaltaiseen iskuun on haasteellista varautua.
– Jos ajattelet, kuinka paljon autoja tuossa menee ja jokaista autoa voi käyttää aseena.
Poliisihallituksen mukaan eilinen isku ei aiheuta poliisin toimintaan muutoksia.
– Jos tällaiset ajoneuvoilla tehtävät iskut yleistyvät, niin astuu kuvaan mukaan kaupunkirakentaminen, sanoo Savolainen.
Hänen mukaansa esimerkiksi jalankulun ja ajoneuvoliikenteen eriyttäminen toisistaan voisi olla tulevaisuudessa yksi iskuja ehkäisevä keino.
Savolainen muistuttaa, että yhden paikan tekeminen turvalliseksi kaupungin keskustassa ei vielä ratkaise ongelmaa.
– Tietysti aina sellaisissa paikoissa, joissa pysyvästi ihmiset kokoontuvat, niin ei se pahaa tekisi, että tämmöinen asia olisi huomioitu.
Hänen muistuttaa, että nämä ovat kuitenkin kaupunkien ja kuntien asioita.
Vierastaistelijoiden ottaminen linssin alle
STT:n perjantaina haastatteleman Jane's Terrorism & Insurgency -keskuksen vanhemman tutkijan Otso Ihon mukaan maiden tulisi tarkastella erityisesti vierastaistelijoita, jotka yrittävät palata takaisin Eurooppaan esimerkiksi Irakista ja Syyriasta.
Poliisihallituksen Savolaisen mukaan palaajien tai vierastaistelijoiden kohdalla kotouttamisen ja vastaanottamisen tulisi olla hyvin suunniteltua.
– Pyritään huolehtimaan heidän sopeuttamisestaan takaisin yhteiskuntaan, se on tärkeä asia ennaltaehkäisyn kannalta.
Savolaisen mukaan aina jää jäljelle tietty määrä riskihenkilöitä. Hän arvioi, että poliisin tekemää yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa voisi lisätä.
– Yhteistyö ei koskaan ole tässä asiassa paha.
Hänen muistuttaa, että palaajien tai vierastaistelijoiden taustoja ei aina tiedetä eikä pelkästään ole kyse muslimitaustaisista henkilöistä. Savolaisen mukaan he voivat olla kantasuomalaisia, he voivat olla Suomessa syntyneitä etniseltä taustaltaan erilaisia tai ulkomaiden kansalaisia.
– Se vaikuttaa siihen, miten heidän kanssaan voidaan toimia.