Suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen ja terrorismitutkija Atte Kaleva kallistuvat molemmat siihen, että Lontoon iskujen motiivina saattaa olla islamistinen terrorismi. Iso-Britanniassa poliisi epäilee samaa. Miehet vierailivat MTV3:n Huomenta Suomessa.
– Itse katson tätä iskua siten, että se kertoo meille, missä tilanteessa terrorismi käytännössä on. Nyt on kulunut aikaa ilman isompia iskuja, mutta uhka on edelleen olemassa. Todennäköistä Britanniassakin se on tehokkaan viranomaistoiminnan ansiota, että niitä on ollut näinkin vähän. Tosiasia on se, että terrorismin uhka Euroopassa on huomattavan koholla edelleen, Pekka Hiltunen kertoo.
Lontoon eilisessä iskussa on poliisin mukaan kuollut viisi ihmistä ja haavoittunut arviolta 40, kertovat useat mediat. Kolme haavoittuneista on poliiseja, kaksi heistä on haavoittunut vakavasti.
Aiemmin on kerrottu, että kaksi surmansa saaneista kuoli Westminsterin sillalla, jossa epäilty hyökkääjä ajoi ihmisten päälle. Kuolleiden joukossa on myös hyökkääjä ja puukotettu poliisi sekä viides ihminen, josta ei ole kerrottu tarkempia tietoja.
Tiedossa ei ole, että Lontoon uhrien joukossa olisi suomalaisia.
Atte Kaleva muistuttaa, että Lontoon tyyppiset iskut on hyvin vaikeita ehkäistä ennalta.
– Jos yksi ihminen haluaa tällaisen teon tehdä, niin hän tarvitsee siihen auton tai keittiöveitsen, kuten tässäkin tapauksessa. Se on äärettömän vaikeaa luoda sellainen yhteiskunta, jossa tämä ei olisi mahdollista, Kaleva pohtii.
Uhka kasvanut
Kaleva muistuttaa, että terrori-iskujen uhka Euroopassa on kasvanut, kun äärijärjestö Isisin tilanne Syyriassa ja Irakissa on käynyt ahtaammaksi.
– Isiksellä oli aikanaan alue, jota he kontrolloivat ja sinne pääsi vierastaistelijat helposti taistelemaan esimerkiksi Turkin kautta. Nyt maayhteyttä Turkkiin ei enää ole, jolloin vierastaistelijoiden on melko lailla mahdotonta päästä Isisiksen riveihin. Se tarkoittaa sitä, että kun Isis menettää jalansijaa alueellaan, niin he lisäävät propagandaa ja kehottavat tekemään iskuja siellä, missä vierastaistelijat ovat, eli Euroopassa.
Hiltusen mukaan yksittäinen isku ei muuta esimerkiksi Suomen uhka-arviota.
– Suomen kannalta keskeistä on pidemmän aikavälin kehitys, eli kohdehenkilöiden määrä on noussut ja Suomi on esiintynyt propagandassa. Tällaista kehitystä on tapahtunut, mutta edelleen mennään uhka-arvioiden raameissa, Hiltunen toteaa.
Brysselin iskun vuosipäivä vaikuttaa
Lontoon isku tapahtui Brysselin iskun vuosipäivänä. Molemmat tutkijat sanovat Huomenta Suomessa, että päivän valinta vaikuttaa, mutta on mahdotonta tietää onko päivä tietoisesti valittu.
– Tekijä on voinut hakea mahdollisimman voimakasta vaikutusta. Jos uudella iskulla pystytään tuomaan mieleen edelliset iskut, niin sehän moninkertaistaa pelkoa, Hiltunen sanoo.
Tutkijat muistuttavat, että kenenkään ei ole syytä muuttaa omaa käyttäytymistään tällaisten iskujen takia.
–Turvatasoa kohotetaan tällaisten jälkeen automaattisesti monissa paikoissa. Näitä iskuja on niin vaikea ennalta estää, eli nämä toimenpiteet on vain sellaisia kosmeettisia tekoja kuin täytyy vain tehdä. Turvataso on korkea ja totta kai Suomessakin viranomaiset ovat hereillä. En näkisi, että tavallisten kansalaisten pitäisi tässä omaa käyttäytymistään muuttaa, eikä pidäkään, Kaleva sanoo.