Poliisit valvovat Uudenmaan rajaa jopa 16 tunnin vuoroissa – eläkkeelle jääneitä poliiseja palkattu ainakin Hämeessä

Uudenmaan rajavalvonta vaatii poliisilaitoksilta ja yksittäisiltä poliiseilta venymistä. Tilanne on näkynyt muun muassa pidempinä työvuoroina, kerrotaan poliisien ammattiliitosta.

– Akuutein resurssipula tarkoittaa sitä, että on jouduttu teettämään ylitöitä ja suunnittelemaan runkovuoroa tavallista pidemmäksi, sanoo Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne STT:lle.

– (12-tuntinen) perusrunkovuoro on laitettu monessa paikassa suoraan 14:n tai jopa 16 tunnin mittaiseksi.

STT kysyi poliisin työoloista myös suoraan poliisilaitoksista. Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Lounais-Suomen poliisilaitoksista kerrottiin, että rajavalvonta on teettänyt tavallista pidempiä työvuoroja.

– Operaatio on muuttanut henkilöstön työvuoroja, ja työvuorot valvontapisteissä ovat olleet pitkiä, kertoo Lounais-Suomen poliisin viestintäpäällikkö Anna Saarenoja.

– Pitää paikkansa, että työvuorot ovat olleet välillä pitkiäkin, kertoo rikosylikomisario Petri Eronen Itä-Uudeltamaalta.

Hämeessä, Itä-Uudellamaalla sekä Lounais-Suomessa henkilöstöä on myös siirretty rajalle esimerkiksi tutkintatehtävistä.

– Tarkastuspisteillä työskentelevän joukon runko on muodostettu liikenteen valvontaa pääosin tekevistä, mutta heitä on vahvistettu hälytyspartioilla, kenttähenkilöillä ja tutkijoilla, kertoo Hämeen poliisin viestintäpäällikkö Maritta Roslakka.

– Päävastuu valvontapisteiden miehityksestä on ollut kenttäpoliiseilla eli kentän virkapukuisilla poliiseilla, mutta valvontaan on laitoksellamme osallistunut myös tutkinnan ja lupavalvonnan henkilöstöä, Saarenoja Lounais-Suomesta kertoo.

"Voisi todeta, että on ollut halukkuutta tulla töihin"

Hämeessä resurssitilannetta ovat vahvistaneet myös eläkkeelle jääneet poliisit.

– Poliisilaitoksella on tehty kartoitus viime vuosina eläkkeelle jääneistä. Voisi todeta, että on ollut halukkuutta tulla töihin. Ja poliisilaitos on jo tehnyt päätöksiä muutamien henkilöiden rekrytoinnista, Roslakka Hämeestä kertoo.

SPJL:n Rinteen mukaan koronatilanne on nostanut uudelleen esille kysymyksen poliisireservistä.

– Tällaisessa pandemiatapauksessa, jos tämä tilanne pahenee ja poliisikunnassa alkaisi karanteenit tai tauti levitä, lisäresurssia ei tarvittaisi taustalle, vaan etulinjaan. Tällaisissa tilanteissa se poliisireservi olisi kullan arvoinen.

Poliisihallituksen mukaan koronatartuntoja tai -altistuksia ei toistaiseksi ole juurikaan ollut.

– Tällä hetkellä henkilöstön terveystilanne on kokonaisuutena arvioiden hyvä eikä tartuntoja tai lääkärin määräämiä karanteeneja ole yksittäisiä tapauksia enempää koko konsernissa, Poliisihallituksen viestinnästä kerrotaan.

Rajavalvonnan vaikutuksista poliisin työoloihin kysyttiin sähköpostikyselyllä niistä kuudesta poliisilaitoksesta, joihin rajavalvonta ensisijaisesti vaikuttaa. Länsi-Uudenmaan poliisi ei antanut tietoja rajavalvonnan vaikutuksesta poliisin työoloihin. Viestintäpäällikkö Ansa Jokirannan mukaan kyse on taktisista asioista.

Helsingin ja Kaakkois-Suomen poliiseista ei vastattu kyselyyn lainkaan.

Poliisille suojavisiirejä 3D-tulostamalla?

Rinne sanoo, että koronan leviäminen poliisilaitoksen sisällä olisi riski, sillä yhden tartunnan saaneen myötä jouduttaisiin todennäköisesti laittamaan karanteeniin koko työvuoro. Myös poliisin kanssa asioivien ihmisten turvallisuus pitää ottaa huomioon, Rinne sanoo.

– Kansalainen ei lähtökohtaisesti voi valita, asioiko hän poliisin kanssa vai ei.

Rinne sanoo, että koronatilanteen pitkittyessä yhä useammin poliisi joutuu menemään sellaisiin tilanteisiin, esimerkiksi kotikeikoille, joissa poliisin kohtaamalla ihmisellä on tai voi olla koronatartunta. Poliisilla ei tällä hetkellä ole käytössä erityistä suojavarustusta koronaviruksen vuoksi.

– Ei mitään vakimuotoista ole. Valmiudet suojautua on tiettyyn pisteeseen asti, mutta eihän meillekään kaikille avaruuspukuja riitä.

Suojavarusteiden tiimoilta esimerkiksi Aalto-yliopistosta on oltu yhteydessä poliisijärjestöjen liittoon. Yliopistolla olisi mahdollisuus valmistaa suojavisiirejä hyödyntämällä 3D-tulostusta. Tutkija Mika Salmi kertoo, että tulostamalla voitaisiin tehdä pidike, johon suojaava pleksi kiinnitettäisiin. Pleksinä on Salmen mukaan maailmalla käytetty tarvittaessa vaikka piirtoheittimen kalvoa.

– Viime päivinä on alkanut tulla vastaavia myös kaupallisilta valmistajilta. Jos markkinat hoitavat tämän asian, voi olla, ettei yliopiston ole tarvetta siihen ryhtyä.

3D-tulostettuja suojavisiireitä on valmistettu aiemmin ainakin Vaalan apteekissa Pohjois-Pohjanmaalla, kertoi Kainuun Sanomat. Niitä on annettu kotihoidon käyttöön.

Lue myös:

    Uusimmat