Aziza Hossaini tuli Suomeen kiintiöpakolaisena 18 vuotta sitten. Nyt hän on oikeus- ja mielenterveystulkki ja sekä Afganistanin ja kotouttamisen asiantuntijakonsultti. Hossaini on työnsä puolesta päivittäin tekemisissä maahanmuuttajataustaisten ihmisten kanssa.
Kun uusi hallitus julkaisi hallitusohjelmansa, moni lähetti Hossainille hämmentyneitä viestejä. Lisää viestejä saapui, kun keskustelu ministerien rasistisista kirjoituksista alkoi.
– Tavalliset maahanmuuttajataustaiset ihmiset, jotka ovat juurtuneet Suomeen, ovat huolestuneita, Hossaini kertoo STT:lle.
Hossainin mukaan on ymmärrettävää, että heitä huolestuttaa nähdä viitteitä samoista asioista myös Suomessa. Monia hänen tuntemiaan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä pelottaa, joutuvatko heidän lapsensa kokemaan tulevaisuudessa turvattomuutta koulussa ja julkisilla paikoilla.
Hossaini kertoo olleensa surullinen erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) viestistä, joka oli alun perin julkaistu vuonna 2008 Scripta-blogin vieraskirjassa.
Viestissä nimimerkki "riikka" viittasi maahanmuuttajien ampumiseen lähijunassa. Viesti kuului: "Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see."
– Olen itse tullut Suomeen maahanmuuttajana. Minulla kävi mielessä, että koska ulkonäköni poikkeaa kantaväestöstä, ammuttaisiinko minutkin.
Hossaini on joutunut itsekin kohtaamaan rasismia. Hän muistelee, että oli opiskeluaikoina kiirehtimässä työpaikkaansa Sokokselle, kun vieras nainen nimitti häntä "saatanan maahanmuuttajaksi" ja käski painumaan helvettiin.
Hossainin mukaan ymmärrys moninaisuudesta ja vähemmistöistä on kasvanut verrattuna siihen, kun hän itse tuli Suomeen, mutta toisaalta viime aikoina maahanmuuttajiin kohdistettuja syrjiviä ja rasistisia puheita on alettu viljellä enemmän aina poliittisia piirejä myöten.
STT haastatteli maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja kysyi, millaisia ajatuksia poliitikkojen rasistiset kirjoitukset ovat herättäneet.
"Ei uhka, vaan mahdollisuus"
Työperäisten maahanmuuttajien parissa on noussut huoli uudesta hallitusohjelmasta. Sam Spilsbury muutti Australiasta Suomeen työn perässä viisi vuotta sitten ja on nyt tohtoritutkija Aalto-yliopistossa. Hän oli mukana järjestämässä uuden hallitusohjelman julkaisun jälkeen pidettyä mielenosoitusta, joka keräsi Helsingissä yhteen satoja korkeakoulutettuja maahanmuuttajia.
Spilsbury sanoo, että Specialists in Finland -ryhmän jäsenet ovat tehneet paljon töitä ja maksaneet veroja mielellään. He tuntevat itsensä nyt pettyneiksi.
Erityisesti ryhmä on tyytymätön siihen, että hallituksen tarkoituksena on peruuttaa oleskelulupa kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen ja pidentää kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa maassaoloaikaa viidestä vuodesta kahdeksaan.
Spilsburyllä on ollut muutamia ikäviä kohtaamisia Suomessa, kun joku on huomannut, että hän on ulkomaalainen eikä puhu täydellistä suomea. Hän kuitenkin haluaa olla Suomessa.
– Pidän Suomesta ja haluan olla yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. On tärkeää ymmärtää, että töissä olevat maahanmuuttajat eivät ole uhka, vaan mahdollisuus, Spilsbury sanoo STT:lle.
Osa Spilsburyn koulutetuista ystävistä on lähtenyt Suomesta. Spilsburyn mukaan olisi tärkeää tukea Suomessa opiskelevia maahanmuuttajia, jotta he saisivat töitä ja jäisivät maahan. Esimerkiksi koulujen yhteistyö yritysten kanssa ja kokopäivätöissä käyvien kielikurssit voisivat olla osa ratkaisua. Maahanmuuttopolitiikan tulisi Spilsburyn mukaan rohkaista huippuosaajia jäämään Suomeen pysyvästi.
– Että uskallettaisiin palkata se ensimmäinen maahanmuuttaja, Spilsbury sanoo.
Jatkuuko perhe-elämä Suomessa?
Moni muuttaa Suomeen puolison perässä, mutta tämä unohtuu usein, sanoo kahden kulttuurin perheiden etujärjestö Familia ry:n toiminnanjohtaja Elina Helmanen. Uusi hallitusohjelma herättää Helmasen mukaan kysymyksen siitä, halutaanko Suomeen kahden kulttuurin perheitä.
– Hallitusohjelma on vihamielinen maahanmuuttoa kohtaan, Helmanen sanoo STT:lle.
Myös Helmanen on saanut hallitusohjelman julkaisun jälkeen viestejä järkyttyneiltä perheiltä, jotka ovat huolissaan siitä, jatkuuko perhe-elämä Suomessa entiseen tapaan, jos hallitusohjelma toteutuu. Helmasen mukaan ongelmat perheenyhdistämisessä vaikuttavat usein mielenterveyteen ja aiheuttavat taloudellisia paineita sekä ongelmia parisuhteessa.
Tämänhetkinen keskusteluilmapiiri hirvittää, Helmanen sanoo. Hänen mukaansa poliitikkojen puheet vaikuttavat suoraan siihen, mitä kansalaiset kokevat voivansa sanoa.
– Hallitusohjelmassa ei mainittu rasismia. Miten luodaan Suomea, jossa tehdään rasisminvastaisia tekoja?
Tällä hetkellä Helmasen mielestä annetaan kuva, että hyvin tienaavat ovat tervetulleempia kuin muut. Usein kuitenkin puolison luokse Suomeen muuttavalla ei ole työpaikkaa valmiina.
"En ole lähdössä mihinkään"
Hossaini opiskelee kolmatta korkeakoulututkintoaan ja on tehnyt töitä lukioikäisestä lähtien. Hän sanoo, että hän ja hänen sisaruksensa ovat kaikki korkeakoulutettuja ja työelämässä, eikä pakolaisuus määrittele ihmisen tulevaisuutta.
– Jotkut ehkä ajattelevat, että ihonvärini ja taustani takia en voi sanoa näin, mutta Suomi on kotimaani enkä ole lähdössä mihinkään.