Professori: Ei juridista ongelmaa HS:n toimittajan yhteydenotoissa Rydmaniin kesken rikostutkinnan

HS julkaisi Rydmanin rasistisia yksityisiä viestejä vuodelta 2016.

Professori Matti Tolvanen ei näe juridista ongelmaa siinä, että Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen oli yhteydessä elinkeinoministeri Wille Rydmaniin (ps.) kesken rikostutkinnan tarkoituksenaan tehdä uutta juttua Rydmanista.

Teittinen otti yhteyttä Rydmaniin ennen kuin HS julkaisi torstaina jutun, jossa käsiteltiin Rydmanin rasistisia yksityisviestejä vuodelta 2016. Teittinen on epäiltynä poliisin meneillään olevassa esitutkinnassa. Se koskee sitä, ovatko HS:n toimittajat loukanneet Rydmanin kunniaa tai levittäneet yksityiselämää loukkaavaa tietoa.

Rydman teki tutkintapyynnön HS:n kesällä 2022 julkaisemasta jutusta, jossa kerrottiin, että useat nuoret naiset ovat kokeneet Rydmanin käytöksen ahdistavana. Poliisi kertoi aiemmin tässä kuussa, että asia on siirtymässä syyteharkintaan.

Teittinen lähetti Rydmanin Twitter-päivitysten mukaan hänelle kaksi viestiä, joissa hän pyysi Rydmania kommentoimaan jutun aiheena olleita viestejä etukäteen. Rydman tviittasi, että asetelma on lehdistöetiikan vastainen.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorina toimiva Tolvanen sanoo STT:lle, että toimittaja saa olla yhteydessä esitutkinnan toiseen asianosaiseen.

– En näe sille mitään estettä. Tässä ei ole kysymys siitä, että joku yrittäisi vaikuttaa esitutkintaan epäasianmukaisesti.

Tolvasen mukaan rangaistava esitutkinnan vaikuttamisyritys tarkoittaisi väkivaltaa tai uhkausta.

Voi johtaa tutkintapyyntöön

Tolvanen kertoo yllättyneensä siitä, että HS julkaisi Rydmanin viestit, sillä viime kuukausina julkisuudessa olleet poliitikkojen sosiaalisen median viestit on tarkoitettu julkisiksi, toisin kuin Rydmanin viestinvaihto entisen naisystävän kanssa. Tolvanen kuitenkin sanoo, että keskustelun osapuolet saavat itse julkaista viestit eikä viestien julkaisu tarkoita kirjesalaisuuden rikkomista.

Ongelmaksi voi muodostua se, että viestit itsessään kuuluvat Tolvasen mukaan yksityiselämän piiriin.

– Tämä on aika hankala tilanne. Jos jutussa on paljastettu yksityisyydensuojaan kuuluvia asioita, Rydman voi tehdä asiasta tutkintapyynnön.

Julkisuudessa olevien ihmisten yksityisyydensuoja on kuitenkin korkeimman oikeuden mukaan rajoitetumpaa kuin muiden, Tolvanen sanoo.

– Kun on julkisuudessa, ei sitä voi rajata vain myönteiseen julkisuuteen.

HS perustelee viestien julkaisua niiden poikkeuksellisella yhteiskunnallisella merkityksellä. HS kertoo uutisoivansa viesteistä, koska Rydman on ministerinä Suomen ylimpiä poliittisia vallankäyttäjiä. Viestit kuvaavat sitä, miten Rydman on suhtautunut vähemmistöihin ollessaan merkittävissä poliittisissa tehtävissä.

JSN tutkii tapaus kerrallaan

Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo STT:lle, että journalistin ohjeissa on kielletty oman aseman väärinkäyttö ja epäasialliset vaikutusyritykset oikeusprosesseihin. Hyvönen ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Toimittaja ei voi ottaa yhteyttä hänestä tutkintapyynnön tehneeseen henkilöön asioissa, jotka liittyvät oikeudenkäyntiin. Hyvösen mukaan ei voi kuitenkaan olla niinkään, että toimittajan on ehdottomasti pidättäydyttävä ottamasta yhteyttä tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tehneeseen. Tämä voisi johtaa siihen, että joidenkin aiheiden käsittely jouduttaisiin lopettamaan. Toimituksilla on kuitenkin oikeus tehdä juttuja valitsemistaan aiheista.

– Hesarin toimitus on iso ja isoissa toimituksissa voidaan miettiä erilaisia ratkaisuja, mutta näin voitaisiin hiljentää pienemmät toimitukset.

Mitään yleistä ohjetta siitä, että tutkintapyynnön kohteesta jutun tekeminen tekisi toimittajasta automaattisesti jäävin, ei siis ole.

Jos HS:n torstainen juttu käsiteltäisiin JSN:ssä, tarkastelisivat neuvoston jäsenet sitä, onko esimerkiksi Teittisen yhteydenotoissa jotakin epäeettistä.

– Yksityiskohdilla on merkitystä. JSN tutkii tapaus kerrallaan, onko jutussa kohtia, jotka rikkoisivat journalistin ohjeita, Hyvönen sanoo.

Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia, joka on STT:n enemmistöomistaja.

Juttua päivitetty 28.7.2023 klo 17:38 tuoreilla tiedoilla.

Lue myös:

    Uusimmat