Politiikan asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että SDP ja kokoomus olisivat sopineet jo ennen vaaleja yhteistyön aloittamisesta, jos vaalitulos sen sallii.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut, että puolueet ovat käyneet suuntaviivakeskusteluja jo paljon ennen vaalituloksen selviämistä.
Huomenta Suomen aamussa vieraillut politiikan toimittaja Pekka Ervasti arvioi, että SDP ja kokoomus olisivat saattaneet sopia etukäteen, että he ovat se runko, jonka päälle hallitus kootaan, jolloin neuvottelut voivat olla nopeat.
– Tässähän on se ongelma, että nyt kellään ei ole selvää mandaattia. Ei edes Rinteellä, vaikka SDP on yhdellä paikalla suurin puolue.
Politiikan toimittaja, viestintäyrittäjä Eeva Lehtimäki povaa neuvotteluista vaikeita, varsinkin jos eteenpäin mennään niillä papereilla ja lupauksilla, millä puolueet lähtivät vaaleihin.
– Kyllä siellä on todella isoja eroja suurtenkin puolueiden välillä. Verolinjauksista, taloudesta ja monista isoista kysymyksistä.
Ervasti arvioi, että keskusta rakentaa puoluetta rökäletappion jälkeen uudestaan eikä hingu halitukseen. Vihreät nousee Ervastin laskuissa hallitukseen, perussuomalaiset ei.
Silti epävarmaa
Mikään ei kummankaan asiantuntijan mukana ole toki vielä varmaa. Jussi Halla-Ahon ja perussuomalaisten naamalta on vaikea lukea mitään.
Se, kuinka tosissaan puoue haluaa hallitukseen, on hieman hämärän peitossa.
Kysymykseen, mikä yhdistää demareita ja kokoomusta, Ervasti vastaa lyhyesti.
– Valta.
– Varmaan myös perhevapaauudistuksesta ja perustulomallista voisi löytyä demareiden ja kokoomuksen välillä. Sitten on verotus ja talouden koko iso kuva. Se, miten työmarkkinoilla mennään, voi olla vaikea kysymys, Eeva Lehtimäki lisää.
Lehtimäen mukaan edellisen hallituksen kohtaloksi osittain koitunut koulutus on varmasti yksi isoista kysymyksistä.
– Siihen pitäisi löytää rahoitusta ja kykyä osoittaa, että Suomi on edelleen koulutuksen huippumaa. Tästä on puolueiden välillä varmastikin helppo löytää yhteisymmärrys, Lehtimäki arvioi.
Kysymykset jokaiselle
Lehtimäen mukaan on tärkeää, että aidot hallitustunnustelut käydään joka puolueen kanssa. Politiikan asiantuntija toivoo myös, että jo muutamassa hetkessä kuuluisaksi muuttuneesta arvopohjan erosta puhuttaisiin oikealla sisällöllä.
Kyse on turvapaikkapolitiikasta, pakolaisista ja ulkomaalaislinjauksista.
– Kyllä perussuomalaisten äänestäjien ja muidenkin olisi hyvä tietää, mitkä ovat ne syyt, miksi puolue ei mahdollisesti kelpaa hallituskumppaniksi, Lehtimäki sanoo.
Ervasti muistuttaa, että tässä vaiheessa hallituspeliä asiaan kuuluu psykologinen ulottuvuus. Perussuomalaiset eivät ole ajaneet itseään heti nurkkaan uhittelemalla, vaan esiintynyt puoluejohtajansa suulla hyvinkin sovittelevana.
Viimeistään juhannuksena
Suomi ottaa vastaan EU-puheenjohtajuuden heinäkuun ensimmäisenä. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen takaraja on hyvin luultavasti juhannus.
EU-vaalit ovat jo noin kuukauden kuluttua. Ervasti arvioi, että ennen sitä kukaan puoluejohtajista ei näytä todellisia kasvojaan.
Lehtimäen mukaan EU-vaaleissa ja vaalitenteissä puhutaan vielä samoista teemoista kuin kotimaankin eduskuntavaaleissa. Yksi suuri kysymys on esimerkiksi ilmasto.
Valituksi voi tulla hyvinkin pienellä äänimäärällä, jos äänestysprosentti jää alhaiseksi.