Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo, ettei presidentti tai kukaan istuvan hallituksen ministeri ole kehottanut häntä hakemaan oikeuskanslerin virkaa. Hän sanoo tehneensä päätöksen hakemisesta aivan itse, mitä nyt muutama juristikollega vähän usutti.
Pöysti sanoo itse pohtineensa, kuinka hänen taustansa sote-uudistuksen valmistelijana istuu oikeuskanslerin virkaan. Hän kertoo keskustelleensa mahdollisesta jääviydestään nimityksen valmistelijoiden kanssa. Keskustelussa todettiin Pöystin mukaan, ettei jääviysongelmaa ole, koska lait ovat jo perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ja hän aloittaa oikeuskanslerina vasta vuoden alussa.
– Asetelma on sillä tavalla hyvä, ettei ole juuri niiden lakien osalta käsillä tilannetta, että olisin arvioimassa omaa valmistelua, Pöysti kommentoi STT:lle puhelimitse Arizonasta.
Pöysti kertoo hakeneensa oikeuskanslerin virkaa, koska hän on ennenkin työskennellyt tehtävissä, joissa on valvonut perussoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutumista ja kehittämistä.
– Siitä kypsyi se ajatus, että oikeuskanslerin tehtävä voisi olla yksi niistä, joissa voin palvella isänmaata ja jatkaa oikeusvaltion asioiden parissa ja erityisesti niihin syventyen.
Pöysti uskoo, että yhteistyö oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja tätä seuraavienkin ministerien kanssa sujuu. Hän lupaa tuoda mahdolliset epäkohdat selkeästi esille. Nykyiset ja tulevat hallitukset voivat luottaa siihen, että viesti tulee lausuttua, jos on oikeudellisesti huomautettavaa tai parantamistarpeita, Pöysti sanoo.
– Olen sitoutunut olemaan objektiivinen, mutta selkeä.
"Ei ihan tavanomainen prosessi"
Tulevan oikeuskanslerin nimitys valmistui omituisten käänteiden kautta. Oikeusministeriö ehti jo noin kuukausi sitten ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.
Pian tämän jälkeen komento otettiin takaisin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, että nimitysasia lykätään hallituksen puoliväliriihen tuolle puolen. Sipilä sanoi keskustelleensa oikeuskanslerivalinnasta nimityksen lopulta tekevän presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Pöysti ei asian taustoja pysty sen kummemmin valottamaan eikä sanomaan, oliko hän virkaan kenties poliittisesti sopivin. Se on hänen mielestään esittelijän tehtävä. Hänkin kuitenkin sanoo, ettei prosessi ihan tavanomainen ollut.
– Ymmärsin niin, että kyse oli siitä, kuinka laajoja keskusteluja oli eri vaiheissa käyty ja mitä oli käyty. En pysty sitä tematiikkaa oikein valottamaan, kun en ole itse ollut siinä juurikaan mukana.
Perustuslain mukaan presidentti ratkaisee, kenestä tulee oikeuskansleri eikä presidentti ole sidottu valtioneuvoston ehdotukseen.
Monipuolinen kokemus ratkaisi
Hakuprosessin ensimmäiseen haastatteluun kutsuttiin seitsemän hakijaa. Seuraavaksi silloinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ja kansliapäällikkö Asko Välimaa haastattelivat hakijoista Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön Kimmo Hakosen, Pöystin ja Viljasen.
Myös oikeusministeri Antti Häkkänen on puhelinhaastatellut Hakosen, Pöystin ja Viljasen.
Perustelujen mukaan Pöystin valinnan ratkaisivat muun muassa monipuolinen kokemus valtionhallinnosta sekä kokemus vaativista lainvalmistelun johtamistehtävistä.
– Kun otetaan huomioon Pöystin kokemus laillisuusvalvonnasta Valtiontalouden tarkastusvirastossa, kansainvälinen kokemus Euroopan petoksentorjuntaviraston valvontakomiteassa samoin kuin Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana saatu kokemus viraston johtajan tehtävistä, voidaan kokonaisarvion perusteella katsoa Pöystillä olevan parhaat edellytykset hoitaa valtioneuvoston oikeuskanslerin viran tehtäviä, nimitysmuistiossa todetaan.