Tasavallan presidentin jäähyväisvierailu Saksaan sujui lämminhenkisissä ja poikkeuksellisissakin merkeissä.
– Kaikilla neljällätoista vierailullani (Saksaan) olen aina ollut äärimmäisen tyytyväinen vastaanottoon. Ja ehkä tänään kaikkein tyytyväisin.
Näin lyhyesti ja ytimekkäästi Sauli Niinistö vastasi, kun saksalaismedia kysyi presidentiltä, onko hän pettynyt, kun kutsu tuli vanhaan Länsi-Saksan pääkaupunkiin Bonniin eikä Berliiniin.
Niinistön presidenttiajan jäähyväisvierailua Saksaan isännöi liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier. Niinistö sai kunnian olla ensimmäinen valtionjohtaja, jonka Steinmeier kutsuu Villa Hammerschmidtiin Bonniin.
Villa Hammerschmidt on Saksan liittopresidentin toinen virka-asunto Berliinissä sijaitsevan Schloss Bellevuen lisäksi. Virallisia vierailuja ei ole järjestetty siellä vuosikausiin.
Niinistön vierailu olikin Saksassa suurempi tapaus kuin tavanomainen Suomen presidentin vierailu olisi. Mediaa oli paikalla niin paljon, että lehdistötilaisuuteen varattu pienehkö tila kävi ahtaaksi.
Poliisisaattueet, suljetut katuosuudet ja median kuvaajien paljous toivat mieleen entisajat, kun Bonn oli vielä pääkaupunki, kirjoitti Nordrhein-Westfalenin osavaltion yleisradioyhtiö WDR jutussaan.
Niinistö oli aikanaan myös ensimmäinen presidentti, jonka Steinmeier otti vastaan Berliinissä tultuaan valituksi virkaansa vuonna 2017.
”Minun näkökulmani voi olla vähän toinen”
Niinistön ja Steinmeierin välisestä sanailusta ja kanssakäymisestä oli kaksipäiväisen vierailun aikana helppo päätellä, että presidenttien välille on kehittynyt välitön ja lämminhenkinen suhde.
Kumpikin on ennen nykyistä tehtäväänsä tehnyt pitkän uran politiikassa ja Niinistön mukaan he ovat olleet tekemisissä jo ennen presidenttiyttä.
– Me olemme tietysti vähän haikeita, koska kautesi on tulossa päätökseen. Se on valitettavaa. Mutta haluaisin kiittää monista luottamuksellisista keskusteluista, joita olemme viime vuosina voineet käydä muun muassa eri kriisien keskellä, Steinmeier sanoi.
– Sanoit, että valitettavasti minun kauteni päättyy. Minun näkökulmani voi olla vähän toinen, Niinistö letkautti kirvoittaen naurut saksalaiskollegaltaan.
Vakavista keskustelunaiheista huolimatta presidentit myös vitsailivat toisilleen useaan kertaa vierailun julkisten osuuksien aikana.
Niinistö kertoi, että hänellä on vuosinaan politiikassa ollut tunne, että saksalainen kollega on suomalaiselle läheinen niin ajattelu- kuin toimintatavoiltaan.
– Pyritään tekemään se, mitä lausutaan.
Kumpikin lausui tiedotustilaisuudessa, että he toivovat olevansa yhteyksissä vielä presidenttikausiensa jälkeen.
4:09
Presidentti Niinistö raja-asemien sulkemisesta: "Tehtävämme on suomalaisten turvaaminen"
Virallisia keskusteluja tapaamisessa tiettävästi hallitsivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Israelin ja Hamasin sota Gazassa.
Suomen itärajan tilannetta Niinistö kommentoi medialle kumpanakin päivänä.
Näköala teki vaikutuksen
Niinistön jäähyväisten lisäksi tapaamisella juhlistettiin myös Suomen ja Saksan diplomaattisuhteiden solmimista, josta on kulunut 50 vuotta.
Keskiviikkona ohjelmaan kuuluivat Villa Hammerschmidtin virallisten keskustelujen ja illallisen lisäksi käynnit Bonnin vanhassa kaupungissa, raatihuoneessa sekä säveltäjä Ludvig van Beethovenin synnyinkodissa.
Jälkimmäinen päivä alkoi aamulla droonintorjuntajärjestelmään tutustumisella Saksan puolustusministeriössä, jonka päätoimipiste sijaitsee edelleen Bonnissa.
Ukrainassa on nähty droonien merkitys modernissa sodankäynnissä. Presidentti Niinistö tutustui Saksan puolustusministeriössä droonintorjuntajärjestelmään.
Samaan aikaan tohtori Jenni Haukio ja Steinmeierin puoliso Elke Büdenbender vierailivat paikallisessa Unicefin lasten oikeuksien alakoulussa.
Presidentit puolisoineen jatkoivat matkaa jokilaivalla Rein-jokea pitkin Unkelin pikkukaupunkiin, jolla on paikkansa Saksan poliittisessa historiassa.
Natsien valtaannousun aikoihin se toimi suojapaikkana Konrad Adenauerille, josta toisen maailmansodan jälkeen tuli Länsi-Saksan ensimmäinen liittokansleri.
Liennytyspolitiikasta ja Euroopan yhdentymisen ajamisesta tunnettu myöhempi liittokansleri Willy Brandt vietti Unkelissa viimeiset vuotensa. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1971.
Brandt toivoi Saksojen yhdistymistä, mutta ei uskonut sen toteutumiseen omana elinaikanaan. Vuonna 1992 kuollut Brandt ehti kuitenkin nähdä sen vielä omin silmin.
Kierros Unkelin pikkukaupungissa kuului vierailun ohjelmaan.
Presidentit puolisoineen vierailivat Unkelissa Willy Brandtin elämäntyöhön keskittyvässä museossa. He myös tapasivat Brandtin lesken Brigitte Seebacherin.
Natsien hallitessa Saksaa Brandt eli maanpaossa Norjassa ja Ruotsissa. Niinistö muistelikin Brandtia Pohjoismaiden ja Suomen ystävänä.
– Laajemmassa kuvassa hän oli rauhantekijä Euroopassa ja maailmassa. Se on hänen perintönsä, Niinistö lausui vieraillessaan museon osassa, jossa Brandtin vanha toimisto sijaitsee.
Steinmeier puolestaan kertoi, miten Brandtin liennytyspolitiikka aikanaan mahdollisti sen, että Länsi-Saksa ja Suomi pystyivät solmimaan viralliset diplomaattisuhteet.
Sauli Niinistön viimeinen Saksan-matka presidenttinä huipentui näköalan ihailemiseen ja lounaaseen Drachenfels-kukkulalla, josta aukeavat näkymät Reinin jokilaaksoon.
Niinistö vaikuttui näkemystään niin, että mediakin kuuli presidentin viestintäpäällikkölleen Riikka Hietajärvelle esittämän kehotuksen lähettää kukkulalta otetut kuvat myös hänelle ja Haukiolle. Mitä luultavimmin muistoksi.
Drachenfels-kukkulan maisemat tekivät vaikutuksen presidenttipariin.