Presidentti Tarja Halonen raotti Pridessa MTV:lle vaikuttavia kokemuksia menneisyydestään: "Alakoululaiseni totesi, että mitäs se sulle kuuluu?"

Tarja Halonen nostaa transihmisten oikeudet ja sukupuolen moninaisuuden esille ajankohtaisina syrjintään liittyvinä kysymyksinä.

– Tästähän meillä on ollut paljon keskustelua, miten sukupuolen pitäisi näkyä Kelan papereissa, passeissa ja muualla. Ja vaikka me pidämme itseämme hurjan edistyksellisenä maana, niin muistan jo vuosia sitten Nepaliin mennessämme, että siellä oli maahantulokaavake, jossa luki "mies", "nainen", "joku muu". Se oli minulle itselleni silmiä avaava kokemus, että mielestämme hyvinkin toisenlaisessa kulttuurissa (vaihtoehtona oli) "joku muu", Halonen sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Halonen muistelee myös keskustelua, jonka kävi aikoinaan oman alakouluikäisen tyttärensä kanssa.

– Puhuimme yhdestä hänen kaveristaan ja koitin selostaa, kenestä on kyse. Tulin sanoneeksi, että en ole ihan varma, onko tämä nyt tyttö vai poika. Silloin tämä pieni alakoululainen katsoi minua ja totesi, että "mitäs se sulle kuuluu". Sanoin, että ei todellakaan (kuulukaan), halusin vain varmistaa, että me puhumme samasta ihmisestä, Halonen kertoo.

– Tässä mielessä sanoisin, että lapset ovat usein ennakkoluulottomampia ennen kuin me tartutamme heihin omat vahvat käsityksemme. Aina se ei ole lainsäädännöstä kyse, se voi olla yhtä hyvin kyse meidän omista asenteistamme, millä tavoin maailma muuttuu paremmaksi. 

Halonen kannustaa kamppailemaan ihmisoikeuksien puolesta yhä edelleen.

– Missään maassa ei voi tuudittautua siihen, että kun asiat ovat nyt hyvin, niin minun ei tarvitse enää tehdä mitään. Siinä on aina olemassa paitsi valtioiden vastuu, niin myös yksityisen ihmisen vastuu, että hän myöskin kunnioittavasti suhtautuu toisen ihmisen ihmisyyteen.

Uudessa hallitusohjelmassa sateenkaari-ihmisten oikeudet eivät Halosen mielestä juuri näy.

– Katsotaan nyt, miten käytäntö menee. Siellä on hyvin erilaisia puolueita ja erilaisia ihmisiä, Halonen toteaa.

Lue myös: Pride-lippuihin kohdistettu ilkivaltaa eri puolilla Suomea – MTV vieraili helsinkiläisen taloyhtiön pihalla

"En minä nyt voi niin raukkamainen olla"

Halonen toimi Seta ry:n puheenjohtajana 1980-luvulla, jolloin asenneilmapiiri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan oli paljon suvaitsemattomampi kuin nykyään. Halonen tunnustaakin, että hän mietti huolella sekä tehtävän hyviä että huonoja puolia ennen kuin otti sen vastaan. 

– Kun minua pyydettiin Setan puheenjohtajaksi, tiesin jo valmiiksi, että tällä alueella ennakkoluulot ovat kovempia ja myöskin käyttäytyminen voi olla paljon härskimpää eri mieltä olevien puolelta. Mietin vuoden ennen kuin päätin, että en minä nyt voi niin raukkamainen olla, että kun on kysymys toisten ihmisyydestä ja ihmisoikeuksista, että en uskaltaisi sitä (puheenjohtajuutta) ottaa vastaan, Halonen kertoo.

– Sanoin, että okei, jos te uskallatte, niin minä myös, Halonen sanoo.

Halonen puolusti vähemmistöjen oikeuksia aikanaan myös SAK:n juristina.

– Oli hyvin selkeä asia, että työelämässä oli paljon piilosyrjintää. Ei niinkään sanottu suoraan, että jonkun määräaikaista työsuhdetta ei jatketa sen vuoksi, että kuuluu seksuaalivähemmistöön, vaan se sitten vain oli tapahtunut tosiasia, ja niiden juttujen todistaminen oikeudessa oli aika vaikeaa, Halonen kuvailee.

Halonen arvelee kiinnostuksensa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja vähemmistöjen puolustamiseen kumpuavan kotikasvatuksesta ja opiskeluajoilta.

– Äitini, joka oli kokenut omassa elämässään huomattavasti enemmän sosiaalisia vaikeuksia kuin minä, sanoi minun taikka sisareni jostakin valittaessa, että "älkää aina sanoko minä, vaan me". Ja sitten toisekseen hän sanoi, että mitäs olet itse tehnyt tämän asian korjaamiseksi, Halonen havainnollistaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalisihteerinä Haloselle puolestaan selvisi, kuinka hankalaa vähemmistöjä edustavien ihmisten elämä oli.

– Tehtävään kuuluivat myöskin terveyspoliittiset asiat, ja jouduin läheltä näkemään, kuinka isoja kysymyksiä ne olivat ja kuinka paljon ihmiset käyttivät aikaa ja vaivaa peitelläkseen omaa seksuaalista identiteettiään.

Lue myös: Muutakin kuin kulkue ja puistojuhla – Pride nostaa esiin vähemmistöstressin: "Heikentää sateenkaari-ihmisten hyvinvointia valtavasti"

Halonen: Ratkaisimme protokollan päänsäryn menemällä naimisiin

Halonen on itse ollut esimerkiksi presidentin tehtävässä Suomen ensimmäinen nainen. Siihen liittyi joitakin pieniä ongelmia, joille hän on pystynyt nauramaan vasta jälkeenpäin.

– Ne koskivat enemmän protokollaa – miten esimerkiksi suhtaudutaan, kun nainen on Puolustusvoimien ylipäällikkö, Halonen sanoo. 

– Mutta luulen, että protokollalle oli vähintään yhtä iso ongelma se, että Pentti ja minä olimme tällaisessa sanoisinko pitkäaikaisessa suhteessa, mutta emme olleet naimisissa emmekä me ihan yhdessäkään asuneet. Että siinä mielessä tämä naapurinmiehen valinta sinne Mäntyniemeen tuotti protokollalle kyllä päänsärkyä, jonka me sitten halusimme yhdessä ratkaista sillä, että mentiin naimisiin, Halonen naurahtaa.

Lue myös: MTV Uutiset mukana Pride-päivässä – kulkue pääsi Kaivopuistoon ilman häiriöitä, paikalla noin 100 000 marssijaa