Sota oikeuttaa ja horjuttaa presidentti Putinin valtaa, sanoo Aleksanteri-instituutin emeritusprofessori Markku Kivinen Huomenta Suomessa.
Venäjällä on yksi ainoa suuri voimakeskus, jonka korkeimmalla valtaistuimella presidentti Vladimir Putin istuu, Kivinen katsoo. Kivisen mukaan länsimaiden haaveilu Putinin valtakauden loppumisesta on pitkälti "toiveajattelua".
Karua kieltä kameran edessä mielellään käyttävä ja palkkasotilasarmeijaa komentanut Jevgeni Prigozhin kuitenkin antoi maailmalle maistiaisen Putinin poliittisesta kuolevaisuudesta.
Valta ei vaihtunut, mutta Wagnerin kapina näytti mallin, jolla Putin ehkä voidaan syrjäyttää, arvioi Kivinen.
Kivinen viittaa ex-oligarkki, Putin-kriitikko Mihail Hodorkovskiin, joka totesi, että Putin voitaisiin työntään syrjään demokraattisten tahojen tekemällä sotilasvallankaappauksella.
– Venäjällä ei ole mahdollista organisoida normaalia vallanvaihdosta. Silloin (sotilasvallankaappaus) on melkein ainoa mahdollisuus, Kivinen jatkaa.
Presidentti Putinin julkiset esiintymiset ovat lisääntyneet Wagnerin kapinan jälkeen.
Muodollisesti Venäjällä on monipuoluejärjestelmä, mutta Kivinen muistuttaa, ettei siihen ole rakennettu minkäänlaista mekanismia vallanvaihdokselle.
Teloituksilla vitsaillut ja Kremlin verisenä nyrkkinä vuosia toiminut Prigozhin ei toki olisi demokratiaa todennäköisesti edustanut yhtään sen enempää kuin Putinkaan.
– Prigozhin ei varmasti olisi ollut sen parempi. Se, että Putin lähtisi, ei poistaisi kansallispatrioottista ilmapiiriä. Venäjän tilanne on aika traaginen, Kivinen toteaa.
Kivenen vaikuttaa pitävän Wagner-johtajan kapinaa oireena Venäjän eliitin tyytymättömyydestä.
– Tyytymättömyyttä on paljon. Sitä on vaikea tuoda näkyviin, emmekä me sitä näe, hän jatkaa.
– Sota horjuttaa Putinin valtaa. Ennen (suurhyökkäystä) se oli sementoitu Venäjän systeemiin. Toisaalta veriuhri oikeuttaa Putinin hallintoa. On aika vaikea haastaa valtaa oloissa, joissa käydään sotaa ja ihmisiä kuolee. On vaikea sanoa, että ihmiset ovat kuolleet turhaan.
11:07
Emeritusprofessori Kivisen koko haastattelun voi katsoa tästä
Lue myös: "Putin näyttää heikommalta kuin mitä on uskottu" – mureneeko valta maan sisällä ja ulkomaailman silmissä?
"Outoa solidaarisuutta"
Donin Rostovin sotilaskohteiden haltuunotolla ja moottorimarssilla kohti Moskovaa Prigozhin pyrki omien sanojen mukaan vaihtamaan Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun ja armeijan pääesikunnan komentaja Valeri Gerasimovin.
Prigozhin on julkisissa puheenvuoroissaan syyttänyt Shoigua ja Gerasimovia Venäjän heikosta sotamenestyksestä.
Prigozhin ei siis nimellisesti pyrkinyt Putinin vallan kaatamiseen.
– Wagnerin kapina on syönyt (Kremlin) uskottavuutta. On kova isku Putinin kaltaiselle hallitsijalle, että maassa yritetään vallankaappausta, Kivinen sanoo.
Kenraali Gerasimov on sittemmin kadonnut julkisuudesta, Shoigu ei. Lisäksi Wagneriin liitetty Sergei Surovikin on väitetysti pidätetty.
Jevgeni Prigozhin lähdössä Donin Rostovista juhannusviikonlopun kapinan päätyttyä.
Kapinajohtaja Prigozhin itse teki sopimuksen Kremlin kanssa, jonka kaikkia yksityiskohtia ei varmasti ole julkisuuteen kerrottu.
Näyttää kuitenkin siltä, että Kreml pyrkii erottamaan Wagnerin ja Prigozhin toisistaan. Prigozhin puolestaan passitetaan Valko-Venäjälle. Toisaalta sekä Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka että Prigozhin ovat viestittäneet, että Wagner saa jatkaa toimintaansa Valko-Venäjällä.
Kreml on väittänyt, ettei sen enempää Prigozhinia kuin Wagner-taistelijoitakaan tulla viemään oikeuteen aseellisesta kapinasta. Emeritusprofessori Kivisen mukaan on "erikoista", että Prigozhin ikään kuin armahdettiin etukäteen. Toisaalta tämä ei ole poikkeuksellista Venäjällä.
– Vuosien 1991 ja 1993 vallankaappauksien tekijät palasivat hyvin nopeasti niin sanottuun normaaliin elämään, Kivinen sanoo.
– Eliitin sisällä on Venäjällä meidän kannaltamme katsottuna outoa solidaarisuutta. "Näitähän sattuu", mutta ei se nyt ihan arkipäivästä ole, että sotilaskolonna lähestyy Moskovaa, hän jatkaa.
Lue myös: CNN: Venäläiskenraali Surovikin on ollut Wagnerin salainen vip-jäsen
Wagner-joukkoja Donin Rostovissa juhannusviikonloppuna.
Ydinaseet ja eskalaatio pelottavat
Emeritusprofessori Kivistä pelottaa, että Ukrainan sota eskaloituu. Ei välttämättä Nato-maihin, mutta esimerkiksi Valko-Venäjälle tai Moldovaan.
Vaikka Valko-Venäjä ei teknisesti ole sodassa Ukrainan kanssa, on Venäjän vasalliksikin kuvailtu valtio antanut Kremlin käyttää maa-alueitaan ja infrastruktuuriaan Ukrainan vastaisessa sodassa.
Kivistä myös hirvittää Venäjällä kiihtynyt puhe ydinaseista.
– Venäjällä asiantuntijat pitävät puheenvuoroja, joissa katsotaan, että olisi järkevää näyttää ydinaseita käyttämällä lännelle, että olemme tosissamme, hän sanoo.
– Venäjän sotatilanne ole onneksi sellainen, että ydinaseiden käyttö olisi käsillä, hän jatkaa.
Ukrainan kesällä alkanut vastahyökkäys on tähän mennessä saavuttanut vasta taktiseksi luokiteltavaa menestystä.
Sekä länsiviranomaiset että presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat väittäneet, ettei vastahyökkäys ole edennyt toivotulla tahdilla. Toisaalta ukrainalaisviranomaiset ovat väittäneet, ettei vastahyökkäyksen pääiskua ole vielä nähty.
Amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War raportoi venäläislähteisiin nojaten Ukrainan hyökänneen sunnuntaina maan itä- ja eteläosissa kuudella alueella.