Viime marraskuussa alkanut Itä Nyt -ohjelma jää toistaiseksi tauolle. Viimeisessä jaksossa pohditaan, milloin sota loppuu ja miten Ukrainan asema sodassa on muuttunut kahdeksassa kuukaudessa.
Ukrainan sotaa ja Venäjän tilannetta käsittelevä Itä Nyt -ohjelma alkoi viime vuoden marraskuussa. Ensimmäisessä jaksossa oli vieraana Azovstalin tehtaan vangin puoliso Antonina Dmitryjenko. Hänen miehensä pääsi vankienvaihdossa vapaaksi pitkän taistelun jälkeen.
Azovstalin taistelu oli viime vuoden isoimpia tapahtumia, joka nousi nopeasti koko Ukrainan sodan symboliksi.
– Tietysti kansainvälisestikin, mutta myös Ukrainan sisällä tämä Azovstalin taistelu nousi ikoniseksi. Ensin oli Käärmesaaren tapaus, josta tehtiin postimerkkejä ja josta oli lentäviä lauseita, mutta toinen merkittävä taistelu oli ehdottomasti Azovstal. Pieni taistelijajoukko pisti ylivoimaiselle viholliselle vastaan, kommentoi Itä Nyt -ohjelmassa MTV Uutisten Ukrainan sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen.
– Mielenkiintoinen aspekti on se, että Azovstalin taistelu nousi ihan eri tavalla esille sen jälkeen, kun Kalush Orchestra vetosi Euroviisujen yhteydessä, että siihen pitää saada maailman huomio. Vasta silloin suuren yleisön suurennuslasi kääntyi kohti Azovstalia, sanoo Maailma & Kotimaa -toimituksen päällikkö Mirja Kivimäki.
Lue myös: Azovstalin tehtaan vangin puoliso liikuttuneena MTV:n haastattelussa: "Pommisuojassa toistelin lapsellemme, että isi tulee vielä luoksemme"
Vammautunut sukupolvi
Ukrainan sodassa on haavoittunut arviolta miljoonia ihmisiä vuodesta 2014 lähtien.
– Pelko vammautumisesta leijuu Ukrainassa tapaamieni ihmisten yllä koko ajan, sanoo Nurminen.
Jo ennen helmikuussa 2022 alkanutta Venäjän hyökkäyssotaa, vuonna 2014 alkunsa saaneen Donbasin konfliktin jäljiltä tavalla tai toisella vammautuneiden ihmisten määrä on Nurmisen mukaan erilaisten laskelmien mukaan lähempänä kolmea miljoonaa.
– Jo vuonna 2016 tapasin Ukrainassa kabinettiministerin, jonka vastuulla oli veteraani- ja sotavammautuneiden asiat. Ukrainan sodasta on väistämättä tuloksena psyykkisesti ja henkisesti vammautunut sukupolvi, Nurminen kertoo.
Hänen mukaansa erityisenä huolenaiheena ovat lapset, jotka elävät sodassa jatkuvan pelon keskellä ymmärtämättä oikeastaan, mitä tapahtuu.
Kivimäki on samoilla linjoilla. On paljon perheitä, joissa vain toinen vanhempi pystyy elättämään kotitaloutta, mikä aiheuttaa valtavia haasteita. Fyysisten haasteiden lisäksi on tietenkin myös henkisiä haasteita.
– Suomessakin on sotien jälkeen vasta vuosikymmenien päästä opittu puhumaan siitä, että mielisairaalat olivat täyttyneet ahdistuneista sotaveteraaneista.
Lue myös: MTV:n erikoishaastattelussa Ukrainan sodassa käden ja jalan menettänyt, nyt Suomessa asuva Vitaliy perheineen: "Paloin elävältä"
Länsi auttaa, jos Ukraina menestyy
Itä Nytin ensimmäinen jakso näki päivänvalon marraskuun alussa. Kahdeksan kuukauden aikana paljon on muuttunut Ukrainan asemassa.
Sekä Nurminen että Kivimäki ovat sitä mieltä, että merkittävien lännen asetoimitusten myötä Ukrainalla on nyt aito mahdollisuus voittoon.
Ukrainan vankkumaton yhtenäisyys ja taistelutahto on yllättänyt lännessä kerta toisensa jälkeen.
– Ukrainan aseapupyyntöjen systemaattisuus on ollut hämmästyttävä. Aluksi pyydettiin pitkän kantaman tykistöä, seuraavaksi agendalla olivat panssarivaunut ja sitten hävittäjät. Pyynnöt tuntuivat aluksi mahdottomilta, mutta lopulta kaikki Ukrainan pyytämät aseet saatiin, Nurminen sanoo.
Kivimäen mukaan, vaikka tätä eivät länsimaiset poliitikot mielellään ääneen sanokaan, usein tulee sellainen vaikutelma, että koko ajan tarkkaillaan, kuinka korkealla ukrainalaisten taistelutahto on ja kuinka hyvin he pärjäävät.
– Sitten, jos ukrainalaiset pärjäävät, niin he saavat lisää aseita. Se on karusti sanottu ja näyttää karulta, mutta tällaista vaikutelmaa on vaikea välttää, jos seuraa keskustelua Leopard-tankkien tai hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan. Lännen aseapu tuntuu olevan selvässä suhteessa siihen, kuinka hyvä ukrainalaisten taistelumenestys on, Kivimäki pohtii.
Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan
Ei rauhaa Putinin aikakaudella
Sota Ukrainassa alkoi Krimin valtaamisella vuonna 2014 ja on kestänyt jo yhdeksän vuotta. Nurminen toivoo, että rauha saataisiin aidosti aikaiseksi eikä tilanne jähmettyisi vuosiksi matalamman asteen konfliktiksi.
Nurminen tai Kivimäki eivät kuitenkaan näe rauhan siintävän vielä aivan lähitulevaisuudessa.
– Aikaa kuluu ja pakkohan sodan on joskus loppua, mutta se tulee näillä näkymin kyllä selkeästi sisältämään sen, että Putin on poissa. Sen jälkeen on pakko päästä neuvottelupöytiin, Nurminen sanoo.
– En näe rauhaa näköpiirissä lähitulevaisuudessa, ainakaan niin kauan kuin Putin on vallassa. Putinilla ei ole mitään syytä perääntyä. Venäjä on lähtenyt tähän all in eli kaikki peliin-tavalla. Monet ovat arvioineet, että ainoa tapa, jolla sota voi loppua, on Venäjän häviö, Kivimäki linjaa.
Lue myös: Voiko Venäjällä alkaa sisällissota ja mitä Prigozhin oikein yritti saavuttaa? Asiantuntijat avaavat Wagner-kapinaa
Venäjän sotajohdossa näyttäisi nyt olevan käynnissä viikonlopun Wagner-kapinasta sytykkeensä saanut puhdistus.
Venäläisjoukkojen komentajana Ukrainassa toiminut, kenraali Sergei Surovikin on ilmeisesti pidätetty. Myös hänen seuraajansa, armeijan pääesikunnan päällikkö, Valeri Gerasimov on kadonnut julkisuudesta.
Lue myös: "Surovikin on ensimmäinen uhri" – tutkija uskoo Putinin rankaisevan sotilaallisia johtajia Prigozhinin kapinasta
Kivimäen mukaan Wagner-johtajan Jevgeni Prigozhinin kapina saattoi olla lopun alkua presidentti Putinin valtakaudelle.
– Jonkinnäköistä lopun alkua tässä on mahdollisesti nähty Wagner-kapinan yhteydessä.
Kivimäki muistuttaa, että tapahtumat pitää sitoa laajempaan pitkän aikajanan konseptiin.
– Kun aikoinaan puhuttiin siitä, että Neuvostoliitto hajosi verettömästi, niin näinhän se ei ollut. Todistamme Neuvostoliiton hajoamistaisteluita edelleen Ukrainan sodan muodossa.