Aina on pieni kysymysmerkki, kenen puolella Venäjän armeija on, tutkija toteaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää tehostaa armeijaansa, mutta ei todellisuudessa uskalla sitä tehdä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila MTV Uutisille.
Näin siksi, että Putin pelkää armeijasta tulevan liian itsenäinen ja tehokas toimija. Sellainen voisi olla uhka hänelle itselleen ja se ei käy.
Jatkuva pelko liian itsenäisiksi tulevista toimijoista on siivittänyt koko Putinin valtakautta, Lassila sanoo.
Lassila muistuttaa, että Venäjän armeijalla on pitkä historia ja omanarvontuntoa.
– Putin ei todellakaan halua, että Venäjälle syntyy kansansuosiota nauttiva armeijataustainen henkilö, joka voisi kaapata vallan, Lassila sanoo puhelimitse.
Armeija on yleisesti ottaen lojaali Venäjällä, Lassila sanoo. Paitsi sitten kun se ei ole, ja ne kerrat muistetaan Venäjällä pitkään.
– Sanotaanko näin, että epäluottamus Venäjän armeijan ja keskushallinnon välillä kumpuaa pitkältä ajalta. Aina on pieni kysymysmerkki, kenen puolella armeija on ja onko se läpeensä lojaali, Lassila arvioi.
– Putinin toimet osoittavat, ettei hän täysin luota armeijaansa, hän jatkaa.
"Toisiaan korville lyövät elementit"
Venäjän armeija on alisuorittanut Ukrainassa, mikä on eittämättä ollut jonkinlainen järkytys Kremlille.
– Tapana on, että Putin pyrkii turvaamaan oman asemansa luottohenkilöiden kautta. Se on tehokas keino halvaannuttaa tietyt vahvat toimijat, Lassila katsoo.
Lassila listaa keinoja, joilla Venäjän armeijaa voisi tehostaa: Lisää vastuuta, valtaa ja autonomiaa.
Niitä tuskin on luvassa, koska riskit ovat Putinin näkökulmasta liian suuret. Presidentti haluaa järjestelmän, jossa ei ole vastavoimia.
– Tehostaminen ja ehdoton lojaalius ovat toisiaan täysin korville lyöviä elementtejä, Lassila toteaa.
– Ja korruption rooli Venäjän hallinnossa on voiteleva elementti. Sitä ei suoraan poisteta, hän jatkaa.
Taloustieteilijä Andrei Belousovin nimitys Venäjän puolustusministeriksi toukokuussa kuvastaa Lassilan mukaan Venäjän ongelmia.
Nimityksellä yritetään ratkoa, hapuillen, kaksi ongelmaa: Uudistajalle on tilausta, mutta hänen pitää olla Putinille lojaali.
Belousov on vahvasti Putin-mielinen teknokraatti. Hän haikailee Neuvostoliiton kaltaista valtiojohtoista taloutta.
– Hän uskoo, että kun valtio pumppaa rahaa järjestelmään, kaikki ratkeaa, Lassila sanoo.
Venäjän puolustusministeri Belousov.
Näin Venäjä on myös tehnyt, mikä on kriitikoiden mukaan keinotekoisesti ylläpitänyt elintasoa samalla kun armeijan osuus valtion menoista on kasvanut.
Samalla Venäjä on rakentanut uusia tehtaita ja tilannut lisää aseita ja ammuksia. Myös taistelemaan lähtevien palkkiot ovat nousussa.
Venäjän ilmoittamia talouslukuja on pidetty lännessä liian ruusuisina. Toisaalta on myönnetty, etteivät länsipakotteet ole nakertaneet Venäjän kirstua toivotulla tavalla.
"Surovikilla oli aitoa arvostusta"
Belousov on siviilitaustainen puolustusministeri. Lassila pitää mahdollisena, että hänestä tulee uudistusintonsa myötä hyvinkin epäsuosittu armeijassa.
– Se on sotilaiden ministeriö, mutta Putin ei todellakaan luota sellaiseen puolustusministeriöön, jota pelkät armeijan sisältä nousevat henkilöt pyörittäisivät, hän sanoo.
Lassilan mukaan Putinin suhteessa puolustusministeriöön näkyy Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhinin haamu. Prigozhinin kesäkuun 2023 kapinaa on pidetty merkittävimpänä haasteena Putinin vallalle koko hänen valtakautensa aikana.
Kapinan jälkimainingeissa syrjään siirrettiin myös kenraali Sergei Surovikin, jossa oli Lassilan mukaan aineksia sellaiseksi sotilastaustaiseksi mahtitekijäksi, jollaista Putin ei todellakaan halua näköpiiriinsä.
Surovikinilla oli läheiset suhteet Wagneriin ja Prigozhiniin, mikä oli oiva syy räätälöidä hänelle tehtävä, "josta ei ole selkeää uranäkymää", Lassila sanoo.
Surovikin on viime vuoden lopulta lähtien ollut ainakin nimellisesti Venäjän ilmapuolustusta koordinoivan elimen päällikkö. Merkittäviä kannanottoja häneltä ei ole Prigozhinin kapinan jälkeen kuultu.
Kenraali Surovikin ja presidentti Putin joulukuussa 2022.
Näkyvyytensä huipulla Surovikin oli vuodenvaihteessa 2022–2023, jolloin hän remontoi Venäjän strategian Ukrainassa. Raskaita tappioita kärsineet venäläisjoukot siirtyivät puolustusasemiin ja aloittivat linnoitustyöt.
Surovikinin johdolla Etelä-Ukrainaan rakennettiin hänen nimeään kantanut puolustuslinja. Kyseisiin linnoituksiin ja miinoituksiin pysähtyi Ukrainan vastahyökkäys kesällä 2023.
Viime vuoden tammikuussa Surovikin syrjäytettiin Ukrainassa sotivien venäläisjoukkojen johdosta. Lännessä on arvioitu, että Kreml piti hänen strategiaansa liian puolustavana.
– Hänellä oli aitoa arvostusta. Venäjällä on täysin poissuljettua, että Surovikinin kaltainen henkilö alkaisi tehdä poliittista uraa. Enemmin valitaan ex-puolustusministeri Sergei Shoigun tyyppinen henkilö, joka ei nauti kovin suurta arvostusta, Lassila sanoo.,
Vaikka Shoigu esiintyy mieluusti sotilaspuvussa ja on sotilasarvoltaan kenraali, ei hänellä ole varsinaista armeijataustaa.
9:30
Rauhanpuheet yleistyvät – ovatko Venäjä ja Ukraina siihen valmiita?
Armeijassa pidätyksiä
Venäjän armeijaa Ukrainassa komentaa nyt pääesikunnan päällikkö, kenraali Valeri Gerasimov, joka oli kuukausikaupalla Prigozhinin karkeasanaisten avautumisten pääkohde silloisen puolustusministeri Shoigun ohella.
Yleisesti ottaen Putinin ja Venäjän armeijan välejä voi kuvailla hyviksi, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Lassila toteaa.
– Putinin ja Gerasimovin välit ovat varmasti erittäin hyvät. Suurempi ongelma on, etteivät Putinin luottohenkilöt nauti puolustusministeriössä niin hirveästi luottamusta, Lassila sanoo.
Venäjän puolustusministeriössä on tehty kevään ja kesän aikana useita pidätyksiä. Pidätetyistä korkea-arvoisimpia sotilaita ovat kenraaliluutnantti Juri Kuznetsov ja kenraalimajuri Ivan Popov. Lisää aiheesta voi lukea alla olevasta linkistä.
Lue myös: "Putinin kärsivällisyys on loppunut" – Sisäpiirilähteet paljastavat puhdistuksen syyt
Venäjän ex-puolustusministeri Shoigu, presidentti Putin ja venäläisjoukkoja Ukrainassa komentava Gerasimov syyskuussa 2020.