Huomenta Suomen lähetyksessä ruodittiin Venäjän presidentti Vladimir Putinin torstaina pitämän puheen sisältöä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti eilen vuosittaisen propagandapuheensa, joka tänä vuonna kesti lähes neljä ja puoli tuntia.
Puheessa Putin kommentoi maan taloutta ja Venäjän toimia Ukrainassa. Myös Suomi tuli mainittua yhdessä yhteydessä.
MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki toteaa, että Putinin puheeseen mahtui paljon asiaa. Hän näkee puheessa tietynlaista ristiriitaisuutta, johon yhdistyi Putinille ominainen uho:
– Erityisesti tämä kohta oli aika uskomatonta puhetta, missä hän (Putin) ehdotti, että länsi ja Venäjä ikään kuin tekisivät ilmataistelutestin. Siinä kilpailullisessa hengessä valittaisiin jokin rakennus Kiovasta, johon Venäjä ohjaisi ohjuksen ja sitten länsi yrittäisi torjua sen omilla ohjustorjuntajärjestelmillään.
Kivimäen mukaan kyseinen kohta puheessa kertoo todella paljon siitä, miten Putin näkee Ukrainan vain pelikenttänä.
– Hän ihan avoimesti haastoi, että no lähdettekö (länsi) mukaan. Onhan se todella irvokasta puhetta.
Talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta pohtii, että Putinin puheessa oli yritystä vakuuttaa oma kansa siitä, että mitään katastrofaalista romahdusta ei ole tullut ja rintamalla menee hyvin.
Lue myös: Putinin tv-kysymysmaraton taantui yhä vahvemmin neuvostotyyliseksi propagandaksi
Viestejä ulkomaille ja länsijohtajille
Eloranta toteaa, että puheessa oli myös viestejä ulkomaille ja länsijohtajille siitä, kuinka "kaikki tulee olemaan valoisaa ja sota loppuu pian".
– Sitä hän ei kuitenkaan suostunut sanomaan, että milloin se (sota) sitten loppuisi. Hän korosti myöskin tätä, että Venäjä on valmis tekemään myönnytyksiä tai neuvottelemaan. Se tuli selvästi esille, että he katsovat, että nyt ollaan jo jollakin tavalla lähellä sellaista tilannetta, että päästään neuvottelemaan.
Kivimäki kertoo, että Putinilla on pitkään ollut hyvä kannatus Venäjällä. Myös sodalla on ollut aito kannatus. Kannatus on kuitenkin nyt haasteellisessa tilanteessa talouden johdosta. Venäjällä ollaan muun muassa nostamassa ohjauskorkoa.
– Kyllä se alkaa aidosti tuntua. Se näkyy kiertoteitse elintarvikkeiden hinnoissa, niin sitä alkaa olla vaikea perustella.
Kivimäen mukaan suuri osa Putinin puheesta olikin juuri talousmurheiden hoitamista ja sota oli enemmänkin sivuasiana.
Elorannan mukaan puheen ennakkoasetelmana oli kuvan luominen siitä, että kansaa kuunnellaan.
– Sanoisin näin, että hänen oli pakko ottaa kantaa talouskysymyksiin. Sellaiset asiat, että jotain elintarviketta ei ole saatavavilla on niin näkyvä asia tavalliselle ihmisille, että sitä ei voida valehdella.
Kivimäen mukaan kokonaisuudessaan Putinin puhe oli klassista suurvaltapuhetta.
– Venäjä kokee olevansa suurvalta suurvaltojen joukossa ja näkee Euroopan pienet valtiot ikään kuin osana suurta, monoliittista länttä. Hän näkee koko nykyisen maailmantilanteen suurten maiden temmellyskenttänä, jossa Suomen kokoisia maita ei ole oikeastaan edes olemassa. Me olemme täysin sivuroolissa, jos edes sellaisessa.
Lue myös: Putin: Hyökkäys Ukrainaan olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin
Suomi mainittu
Suomi tuli puheessa mainittua alhaisen syntyvyyden maana. Eloranta arvelee maininnan olleen "pieni piikki" Suomen suuntaan.
Elorannan mukaan jo ennen sotaa Venäjä oli menossa demografisesti kuilua kohti. Isossa kuvassa Putin haluaa Elorannan mukaan esiintyä kuitenkin Venäjän pelastajana.
– Hän niin kuin pelastaa traditionaalisen venäläisen yhteiskunnan, jossa saadaan joillakin takakeinoilla syntyvyyskin nousemaan eikä oteta lännen hapatuksesta marinoituja ajatuksia pilaamaan Venäjän tulevaisuutta. Mutta saatiin pieni piikki myös Suomen suuntaan.
4:04
Putin piti vuosittaisen maratonpuheensa – ilmoitti tapaavansa mielellään Trumpin