Suomessa voitaisiin miettiä, pitäisikö puolustusvoimiin perustaa maa-, meri- ja ilmavoimien lisäksi erillinen kyberpuolustushaara, ehdottaa kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll. Esimerkiksi naapurimaa Norjassa sellainen jo on.
Limnéllin mielestä etenkin resurssisyistä olisi realistisempaa aluksi muodostaa kyberjoukoista oma aselaji puolustushaaran sijaan.
Organisaatiojärjestelyjäkin tärkeämpää on varmistaa se, että Suomesta löytyvä osaaminen saataisiin maanpuolustuksen käyttöön niin varusmiesten kuin asepalveluksensa jo suorittaneiden osalta. Limnéll kertoo reserviläisten jo järjestäneen itse kybertoimintaharjoituksia.
– Olen ollut niissä itsekin jonkin verran mukana ja täytyy sanoa, että huikea on se osaamisen taso mikä siellä on.
Parhaassa tapauksessa Suomi voi saada kybermaailmassa kokoonsa nähden vahvemman puolustuksellisen aseman.
– Meillä ei voi koskaan olla suurvallan maa-, meri- tai ilmavoimia, mutta meillä voi olla ihan maailmanluokan huippukykyjä kyberpuolella.
Suomen viime vuonna julkistetun kyberturvallisuusstrategian toteutumisesta Limnéll on hiukan huolissaan. Tavoitteeksi on asetettu kyberturvallisuuden huippumaaksi nouseminen jo vuonna 2016.
Kyberturvallisuus koskettaa useita eri hallinnonaloja ja suurta osaa yksityisistä yrityksistä.
– Jos ajatellaan yhteiskunnan toimivuutta, niin kriittinen infrastruktuuri on yli 80-prosenttisesti jonkun muun kuin valtion hallinnassa, Limnéll muistuttaa.
Hänen mukaansa kyberturvallisuuden kehittämistä jarruttaa selvän johtamisrakenteen puute. Yksi mahdollisuus olisi sijoittaa digitaalisen maailman turvakysymyksiä koordinoiva henkilö pääministerin alaisuuteen valtioneuvoston kansliaan.
Johtamisrakenteen lisäksi Suomessa pitäisi ohjata kyberturvallisuuden kehittämiseen lisää varoja ja saada sitä koskeva lainsäädäntö ajan tasalle.