Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen syyttää Fortumia ja muita Länsi-Euroopan energiayhtiöitä siitä, miten ne ovat aktiivisesti pyrkineet vähättelemään Venäjän tapaa yhdistää politiikkaa ja taloutta.
Hänen mukaansa Fortum oli Krimin valtauksen jälkeen itse luomassa ymmärrystä, ettei Ukrainassa ole sotaa, suuria rankaisuja ei tarvita ja kauppaa pitää jatkaa. Tämänkaltainen ajattelu on ollut valtavirtaa Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, Tynkkynen sanoo.
Lue myös: Analyysi: Fortum menetti Uniper-seikkailussa noin 6 miljardia, mutta nyt riskit Suomelle vähenivät –turha syyllisten jahtaaminen jatkuu silti
– Pehmeä energia-ase toimii niin, että energiateollisuus on suuri hyötyjä halvoista kaasusopimuksista. Näin se on yksittäisissä maissa suuri lobbausvoima, joka vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin ja siihen, miten Venäjään pitäisi suhtautua.
Tynkkysen mukaan Länsi-Euroopan saamaa halpaa maakaasua on selitetty markkinatalouden ehdoin, vaikka samaan aikaan Venäjä on myynyt samaa kaasua kalliilla sitä kritisoineille Itä-Euroopan maille.
Lue myös: Saksa voitti Uniper-diilissä, sanoo perussuomalaiset – kokoomus syyttää Marinia
– Fortum on Venäjän näkökulmasta täyttänyt täydellisesti oman roolinsa tähän päivään saakka. He ovat puhuneet markkinalogiikan äänellä hyökkäyssodan syttymiseen saakka.
Yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi toivoo, että Venäjää koskevan poliittisen riskin vähättely perattaisiin tulevaisuutta ajatellen.
Lue myös: Fortumin toimitusjohtaja Rauramo ei kommentoi suoraan jatkaako yhtiön johdossa – näin hän avaa Uniper-ongelmia
– Toivoisin, että nyt tai historiantutkijoiden avustuksella myöhemmin selviäisi, miten on ollut mahdollista, ettei Venäjä-kauppaan liittyviä poliittista riskejä ole nähty. Millä perusteella niitä on arvioitu Fortumilla ja Suomen valtion osalta? Pynnöniemi kysyy.