Sosiaalisessa mediassa levinnyt maahanmuuttoviraston päätös irakilaisen turvapaikanhakijan kielteisestä päätöksestä ei välttämättä ole perustuslain mukainen, arvioi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin Euroopan yliopistoinstituutista.
Esimerkiksi Twitterissä levinneessä päätöksessä Isisin Mosulissa uhkaama sunnimuslimi on käännytetty takaisin Irakiin Bagdadin tilanteen vuoksi, vaikka Bagdadissa sunneja vainoavat aseelliset shiiaryhmittymät. Perusteluna päätöksessä on se, että jotkin kaupunginosat ovat sunnivoittoisia ja tällöin sunneihin kohdistuva väkivallan riski on matalampi. Isis uhkaili miestä ja tämän äitiä, jos tämä ei maksaisi järjestölle rahaa. Myöhemmin miehen talo ja työpaikka räjäytettiin.
Päätöksen mukaan tilanne täyttää kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle. Harkinnanvaraisesti turvapaikka voidaan kuitenkin jättää lain mukaan myöntämättä, jos hakija voi paeta uhkaa maan sisällä.
– Perustuslaissa oikeutena suojatun turvapaikan ottaminen pois hallintoviranomaisen harkinnalla on perustuslain vastaista, Scheinin arvioi STT:lle sähköpostitse päätöksen luettuaan.
Johtaja Hanna Helinko Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksiköstä on päinvastaista mieltä.
– Sisäinen pako on pakolaisoikeuden yleisiä periaatteita. Jos jollain alueella henkilön kotimaassa vainon vaaraa ei ole, silloin sovelletaan sisäistä pakoa, Helinko sanoo.
Helinkon mukaan hallinto-oikeudesta on ratkaisuja, joiden mukaan sunni voi palata Bagdadiin. Tällöin hänellä ei saa olla henkilökohtaista uhkaa Bagdadissa.
”Sitä saa mitä säätää”
Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Scheininin tulkinnan mukaan perustuslain vastainen päätös on seurausta ulkomaalaislakiin vähin erin tehdyistä tiukennuksista.
Tiukennusten seurauksena turvapaikka voidaan jättää myöntämättä sisäisen paon mahdollisuuden perusteella. Scheininin mukaan tällöin mitätöidään ajatus turvapaikasta yksilön oikeutena, jos sen edellytykset täyttyvät.
– ”Sitä saa, mitä säätää” näyttäisi koskevan myös tätä tapausta, Scheinin kommentoi.
Scheinin sanoo, että eduskunnan antamalla harkintavallalla voi olla perustuslain mukaan hyväksyttävä soveltamisala. Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ole pysynyt päätöksessä sen piirissä.
– Päätös on valituskelpoinen, ja odottaisin hakijan valittavan siitä, Scheinin kirjoittaa.
Helingon mukaan sisäinen pako on todettu myös Geneven sopimuksessa.
– Palautuskielto on huomioimiamme perusarvioita, joka tulee Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, ja se on todettu ulkomaalaislaissakin. Näen, että maahanmuuttovirastolla on myös lakiin perustuva oikeus asiaa arvioida, Helinko sanoo.