Professori lyö tiskiin rankan laskelman: Koronatoimien kustannus on yli 0,5 miljoonaa euroa per säästynyt elinvuosi – "Lockdownissa ei ole mitään järkeä"

Lillrank myös kysyy "Miksi kaksi vuotta sitten ei tullut lockdownia, mutta nyt tuli?" Mutta mennään siihen myöhemmin. 

Professorin mukaan "aikaisempien viruspandemioiden kokemukset ja kustannusvaikuttavuuslaskelma eivät puoltaneet päätöstä sulkea yhteiskunta ja tehdä hoidosta tautia pahempi". Ja tässä seuraavaksi itse laskelmaa arvion taustalla.

Hallituksen maalliskuussa 2020 esittelemän pahimman korona-skenaarion mukaan kuolemantapauksia tulisi Suomessa 3 240.

– Jos kuitenkin pontevien toimenpiteiden seurauksena kuolleisuus jäisi varovaisimman skenaarion 540 kuolemantapaukseen, ennaltaehkäisyn vaikutus olisi 2 700 henkeä, Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank arvioi.

20 miljardia euroa velkaa

Otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn optimistinen arvio, jota Lillrank ei siis pidä todennäköisenä.

– Oletetaan optimistisesti, että hallitusten toimenpiteiden seurauksena säästyy keskimäärin 20 vuotta. Toinen vaikutusmittari on 2700 x 20 = 54 000 säästynyttä elinvuotta. 

– Oletetaan edelleen toiveikkaasti, että henkiin jääneiden elämänlaatu on 0,8. Kolmas vaikutusmittari on 54 000 x 0,8 = 43 200.

– Oletetaan laskelmaa varten, että kustannukset ovat 20 miljardia euroa, mikä on likimäärin hallituksen arvioima lisävelanoton tarve taudin levittyä. Tällöin voidaan laskea koronapandemian vastaisten toimien kustannusvaikuttavuus hallituksen arvion pohjalta: 7407 000 euroa säästettyä henkeä kohden, 370 000 euroa säästettyä elinvuotta kohden ja 463 000 euroa laatukorjattua elinvuotta kohden, Lillrank arvioi.

"Hinta on puolesta miljoonasta miljoonaan per säästynyt elinvuosi"

Yllä oleva on kuitenkin professorin mielestä aliarvio. 

– Se on hyvin alakanttiin arvioitu luku, sillä tiedetään, että useat kuolleista ovat iäkkäitä. Siinä ei montaa vuotta varmaankaan säästy. Sanotaan, että hinta on puolesta miljoonasta miljoonaan euroa per säästynyt elinvuosi.

Miltä se lukuna kuulostaa?

– Aina pitää kysyä, onko paljon vai vähän. Kyllä tämä on erinomaisen paljon. Yleensä, kun tulee uusia lääkkeitä tai laitteita markkinoille, ne arvioidaan sen mukaan, miten monta elinvuotta tämä säästäisi.

– Yleinen eurooppalainen käytäntö on se, että hintalapuksi laitetaan 30 000–50 000 euroa. Siihen nähden luku on mahtavan paljon enemmän. 

"Kymmeniä vuosia ihmetellään, että kuinka tässä näin kävi"

Professorin mielestä koronarajoituksissa ei taloudellissa mielessä olekaan järkeä.

– Nämä rahat ovat jostain pois. Ne ovat pois kansantaloudesta menetettynä tuotantona. Ne ovat pois myös verokertymästä.

– Ja sitten tulee myös muita sivuvaikutuksia eli tämä lockdown voi aiheuttaa muita terveysongelmia. Nämä kaikki huomioiden korona-lockdownissa ei ole mitään järkeä, Lillrank toteaa. 

Miksi sitten näin toimitaan?

– Sitä joutaapi ihmettelemään. Varmaan vielä kymmeniä vuosia ihmetellään sitä, että kuinka tässä näin kävi. Tässä on kaksi asiaa: viruspandemia ja pelkopandemia.

"Taudista on syntynyt joukkohysteria tai joukkopsykoosi"

Lillrank muistuttaa, että viruspandemia käyttäytyy niin kuin virukset yleensä käyttäytyvät.

– Se tartuttaa, sairastuttaa, tappaa ja tekee immuniteetin. Sitten on tämä pelkopandemia, joka on aivan ennennäkemästön juttu maailman historiassa.

– Taudista on syntynyt kansainvälinen joukkohysteria tai joukkopsykoosi, jossa hallitus toisensa jälkeen on tehnyt mitä ihmeellisempiä temppuja estääkseen ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tätä voi kyllä ihmetellä, että mistä tällainen on lähtöisin.

Professorin mukaan Suomen terveydenhuollon vuosittaiset kustannukset ovat noin 15 miljardin euroa, siis noin 3000 euroa henkilöä kohti.

– Erittäin kalliiksi potilaiksi käyvät esimerkiksi vaikeasti palovammaiset, joiden hoito saattaa maksaa jopa tuon miljoona euroa vuodessa.

"Laumakäyttäytyminen on ilmiö, jota olisi hyvä miettiä"

Lillrank kuitenkin osittain ymmärtää hallituksen toimintaa.

– Hallituksella on ollut hyvin vaikea paikka. Jos muut maat rupeavat pistämään kaikki kiinni, linjasta on tosi vaikea poiketa. Hallitusten välinen laumakäyttäytyminen on ilmiö, jota olisi hyvä miettiä. 

Professori ottaa vertailukohtaa koronaan parin vuoden takaisista tapahtumista.

– Jos ajatellaan vertailun vuoksi talven 2018 kausi-influenssaa, silloin Euroopassa kuoli noin 152 000 ihmistä. Nyt koronan kanssa ruvetaan olemaan suurin piirtein samalla tasolla. Tuolloin Yhdysvalloissa kuoli noin 80 000 ihmistä eikä siellä koronassa sellaiseen lukuun ole vielä päästy.

– Miksi kaksi vuotta sitten ei tullut lockdownia, mutta nyt tuli? Tähän ei ole hyvää vastausta, professori pohtii.

"Valtio ei ollut valmistautunut pandemiaan"

"COVID-19:n iskiessä Suomi oli kuin syksyllä 1939; voi kun olisi ollut paremmat varusteet!" pohtii Lillrank EVA:lle tekemässä raportissaan.

Entä tulevaisuus? Jo nyt arvioidaan koronan toisen aallon tuloa, mitä olisi syytä tehdä toisin?

– Ylireagointi seurasi siitä, että valtio ei ollut valmistautunut pandemiaan. Koronaviruksen aiheuttama suurin huoli ja pelkopandemia seurasivat pelosta, ettei terveydenhuollon kapasiteetti riitä.

– Näin ollen tulevaisuuden kannalta varautumisessa on arvioitava, miten resurssit riittävät seuraavan kerran, puhuttiin sitten koronaviruksen seuraavista aalloista tai kokonaan uusien virusten aiheuttamista tulevista pandemioista.

Professori kokee tärkeäksi, että jotta tulevaisuudessa pandemian torjuntaan ei enää tarvitsisi käyttää miljardeja euroja, terveydenhuollolla pitää olla kapasiteettia vastata pandemiaan.

– Jos tehohoitopaikkoja olisi ollut järjestettävissä riittävästi, hallituksen ei olisi tarvinnut tainnuttaa taloutta sosiaalisella eristämisellä ja antaa viruspandemian muuttua pelkopandemiaksi.