Koronapandemian seurauksena ruuan kulutus on siirtynyt enemmän koteihin, mikä on nostanut muun muassa jogurtin ja juuston kulutusta.
Pelot ruuan hinnan voimakkaasta noususta koronapandemian seurauksena eivät ole Suomessa toteutuneet.
Ruuan hintakehitys ollut Suomessa korona-aikana tasaisempaa kuin EU-maissa keskimäärin, ja kehitys pysyy maltillisena myös ensi vuonna, Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa.
Elintarvikkeiden hinnat nousevat Suomessa tänä vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia ja ensi vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia.
– Tänä vuonna eniten nousevat hedelmien ja marjojen hinnat. Hedelmien hintoja vetää ylöspäin muiden EU-maiden pula kausityövoimasta ja sitä kautta nousseet tuontihedelmien hinnat. Myös lihan ja vihannesten hinnat nousevat hieman keskimääräistä enemmän, sanoo vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio tiedotteessa.
Myös tuottajahintojen muutokset jäävät varsin maltillisiksi.
Lue myös: Koronaepidemian synkät seuraukset Suomessa: Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat lisääntyneet – joka neljäs sosiaalityöntekijä tyytymätön Kelaan
Jogurtin ja juuston kulutus kasvanut
Elintarviketeollisuus ei PTT:n mukaan kärsi koronakriisistä yhtä paljon kuin teollisuus keskimäärin. Koronakriisi vaikuttaa elintarviketeollisuudessa ennen kaikkea kysynnän rakenteen muuttumiseen: Ruuan kysyntä on siirtynyt ruokapalveluista vähittäiskauppaan.
Esimerkiksi maitotuotteiden kulutuksen rakenne muuttui, kun kulutus siirtyi enemmän koteihin. Monien maitotuotteiden kulutus pienentyi, mutta esimerkiksi jogurtin ja juuston kulutus kasvoi.
Pidemmällä aikavälillä lomautusten ja työttömyyden kasvusta johtuva ostovoiman kasvun hidastuminen kohdistaa ruuan kysyntää edullisempiin tuotteisiin, PTT ennakoi.
Kuivan alkukesän vuoksi viljasadot jäävät selvästi viime vuoden huippusatoja pienemmiksi. Viljaa on kuitenkin varastoissa runsaasti, minkä vuoksi viljojen hintoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia.
Poikkeuksellisen hyvän rehusadon ansiosta maidon tuotanto on tänä vuonna poikkeuksellisesti kasvussa, mutta kääntyy ensi vuonna taas laskuun.
Viime vuoden tapaan lihan kokonaiskulutuksen pienentyminen jatkuu. Koronan seurauksena lihan kotimaisuusaste kuitenkin nousee, sillä ruokapalveluissa käytetään tuontilihaa enemmän kuin kotona, ja ruokapalveluiden käyttö vähenee.
Sianlihan tuotanto kääntyy tänä vuonna Aasian lisääntyneen viennin vetämänä nousuun. Suomalaisen sianlihan vienti on kasvanut, sillä afrikkalainen sikarutto on näivettänyt sianlihan tuotannon Kiinassa ja muualla Aasiassa. Ensi vuonna Kiinan vienti alkaa hiipua ja tuotanto Suomessa palaa laskusuuntaan, PTT ennustaa.
Maailmalla ennätyssatoja
Maatalouden yrittäjätulo kasvaa tänä vuonna jo toista vuotta peräkkäin.Yrittäjätuloa nostaa tänä vuonna erityisesti tuotantokustannusten poikkeuksellinen lasku, jonka taustalla on koronan entisestään heikentämä yleinen taloustilanne.Yrittäjätuloa vahvistaa myös maidon ja sianlihan tuotannon kääntyminen poikkeuksellisesti kasvuun tänä vuonna. Ensi vuonna yrittäjätulo kääntyy jälleen laskuun, kun kustannustaso nousee ja tuotanto palaa normaalille kehitysuralle, PTT ennustaa.
Maailmalla satovuotena 2020–2021 korjataan kaikkien aikojen suurin viljasato. Väestönkasvun myötä myös kulutus jatkaa kasvuaan, eikä hintoihin ole tulossa suuria muutoksia.Myös maissista korjataan ennätysmäisiä satoja, erityisesti Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Ukrainassa.Huomattavan runsas sato saadaan myös soijasta Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa.