Saimaannorpan kanta on kasvanut vakaasti, mutta lisätoimia tarvitaan esimerkiksi kalanpyydyskuolleisuuden vähentämiseksi, sanotaan saimaannorpan suojelutyöryhmän raportissa. Työryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.).
Saimaannorppa on edelleen uhanalainen, mutta sukupuuton riski on pienentynyt kannan kasvaessa. Viime vuoden talvikannan arvioidaan olleen 360 yksilöä, kun vielä vuonna 2012 talvikannaksi arvioitiin noin 310 yksilöä ja sukupuuton riskiä pidettiin erittäin suurena.
Työryhmän luovuttama raportti sisältää ehdotuksia saimaannorpan suojelun toimenpidesuunnitelman päivittämiseksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Työryhmä ehdottaa muun muassa norpan pesimäaikaisten häiriöiden vähentämistä aktiivisemman kansalaisviestinnän avulla, kalastuksen valvontaan ja neuvontaan osoitetun henkilöstön lisäämistä ja suojelun kannustimien kehittämistä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kantaan
Raportissa myös todetaan ilmastonmuutoksen vaikuttavan merkittävästi norppakannan kehitykseen. Kun talvet ovat vähälumisia ja lauhoja, kuutit joutuvat ilman lumikinoksia alttiiksi kylmettymiselle ja pedoille.
Pesinnän onnistumiseksi norppia varten on rakennettu apukinoksia ja keinotekoisia pesärakenteita. Työryhmä ehdottaakin, että keinot vakiinnutettaisiin osaksi suojelutoimintaa, sillä vähälumisten talvien todennäköisyys tulee jatkossa vain kasvamaan.
Toimenpidesuunnitelma norppien suojelemiseksi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Sen strategisena välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.
Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi tiedotteessaan työryhmän esitystä riittämättömäksi. Liiton mielestä esimerkiksi kannan kasvutavoitetta tulisi nostaa 3–4 prosentista vähintään 5–6 prosenttiin vuodessa ja norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitäisi päästä kokonaan eroon. Liiton mielestä myös asetettu välitavoite on riittämätön ja se antaa norpan tilanteesta väärän kuvan.