Videolla keskustellaan tavoista suojautua punkeilta.
Sekä puutiaisten että niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat kasvaneet selvästi viime vuosikymmenten aikana, selviää Jani Sormusen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Puutiaisia tavattiin jopa kaupunkien puistoista. Punkit muodostavat kaupungeissa suuremman riskin kuin luonnollisemmissa ympäristöissä, huomauttaa Sormunen.
Jani Sormunen tutki väitöskirjassaan Varsinais-Suomen puutiaispopulaatioita ja niissä esiintyviä taudinaiheuttajia ja sitä, miten puutiaispopulaatiot ovat muuttuneet.
Selvisi, että kaikilta niiltä tutkimusalueilta, joilta vertailuaineistoa oli saatavilla, löytyi runsaammin puutiaisia vuosina 2012–2017 kuin vuonna 2000.
Alueilla, joilla tutkimuksia tehtiin useampana vuonna, korkeimmat määrät mitattiin viimeisenä tutkimusvuotena eli vuonna 2017. Kaiken kaikkiaan määrät näyttäisivät siis Sormusen mukaan kasvaneen tutkimusten aikana.
– Vaikka jo tutkimusten alussa mittasimme huomattavasti korkeampia puutiaistiheyksiä kuin vuonna 2000, muutamien viime vuosien aikana kehityssuunta näyttäisi olleen yhä ylöspäin.
– Havaitsimme puutiaisia etenkin saarilta ja merenrannan tuntumasta. Sisämaassa oli kuitenkin vielä alueita, joilta niitä ei löytynyt, Sormunen sanoo.
Borrelioositapaukset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana, mikä on jo aiemmin viitannut puutiaismäärän kasvuun.
Kaupinkialueen puutiaiset erityisen usein Borrelia-bakteerin kantajia
Tutkimusryhmä kartoitti myös puutiaisten esiintyvyyttä Turun kaupunki- ja esikaupunkialueilla kesällä 2017.
Puutiaispopulaatioita löytyi jopa kaupungin puistoista ja joutomailta.
Huolestuttavaa oli, että esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantoivat erityisen runsaasti Borrelia-bakteereita.
– Runsaasti taudinaiheuttajia kantavat puutiaiset tiheään asutuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla voivat muodostaa suuremman riskin ihmiselle kuin luonnollisemmissa ympäristöissä runsaampina elävät. Ihmiset kohtaavat niitä harvemmin, Sormunen toteaa.
Tutkijat löysivät uusia puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia
Väitöskirjan tutkimuksissa Sormunen havaitsi myös taudinaiheuttajia yleisemmin ja useammalta paikalta kuin vertailututkimuksissa.
– Noin 22 prosenttia tutkituista nuoruusvaiheen puutiaisista kantoi borrelioosia aiheuttavia Borrelia-bakteereita, mikä on koko Suomen keskiarvoa korkeampi osuus.
Jani Sormunen tutki punkkien yleistymistä väitöstutkimuksessaan.
– Puutiaisaivotulehdusvirusta emme havainneet kuin Seilin saarelta, ja sieltäkin vasta kahtena viimeisenä tutkimusvuotena. Se vaikuttaakin ilmaantuneen saarelle tutkimusten aikana, Sormunen summaa.
Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen ohella tutkijat havaitsivat puutiaisista myös kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa, joista valtaosa oli Suomelle uusia lajeja.
Näiden lajien kansanterveydellisestä merkityksestä ei kuitenkaan ole vielä juurikaan näyttöä.
Borrelioositapaukset lisääntyneet vuodesta 1995
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin kirjattujen, mikrobiologisesti todennettujen borrelioositapausten määrät ovat olleet kasvussa vuodesta 1995 lähtien.
Vaikka tähän nousuun voi vaikuttaa esimerkiksi lisääntynyt tietoisuus puutiaisista ja niiden kantamista taudinaiheuttajista, on puutiaisten määrien nousu ja esiintyminen uusilla alueilla todennäköinen osasyy.
– Uskoisin, että viime vuosien lisääntyneet borrelioositapaukset ovat ainakin osittain seurausta puutiaisten leviämisestä ja runsastumisesta alueilla, joilla liikkuu suuri määrä ihmisiä, ja joissa ihmiset eivät aikaisemmin ole niihin törmänneet.
– Tällaisia voisivat olla juurikin kaupunkien puistot ja virkistys- ja joutomaa-alueet, Sormunen pohtii.
Tutkimusaineisto koostui yhteensä noin 14 000 puutiaisyksilöstä, jotka tutkijat pyysivät eri puolilta Varsinais-Suomea vuosina 2012–2017.
Puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia tutkittiin molekyylimenetelmin noin yhdeksästä tuhannesta yksilöstä.
Suomunen esittää väitöskirjansa Questing ticks, hidden causes: tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 5. joulukuuta.