Lapset ja nuoret eivät liiku tarpeeksi, kertoo valtion liikuntaneuvoston teettämä tutkimus. Suositusten mukaan lasten pitäisi liikkua tunti päivässä oman terveytensä vuoksi, mutta tämän tavoitteen saavuttaa vain noin kolmannes nuorisosta.
– Pikkulapset liikkuvat reippaasti, mutta teini-iässä on liikunnan puutetta, sanoo valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen.
Vähiten ja eniten liikkuvan viidenneksen väliset erot ovat huikeat. Koulupäivien aikana eniten liikkuvat ottavat tuplamäärän askelia vähiten liikkuviin verrattuna. Mutta viikonloppuna ero repeää valtavaksi, kun koulu ei ole tasaamassa tilannetta.
– Meidän eniten liikkuvat yhdeksäsluokkalaiset ottavat viikonlopun päivinä yli 12 000 askelta päivässä, kun vähiten liikkuva viidennes kävelee alle 3000 askelta molempina viikonlopun päivinä, kertoo johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista.
Vaikuttaa arkeen
Vähäinen liikkuminen heikentää toimintakykyä arjessa. Koulunkäynti saattaa kärsiä, ja syrjäytyminen on ilmeinen uhka, jos nuori seurustelee vain älylaitteensa kanssa.
– Nykyisin 2-tyypin diabetesta havaitaan 50 ikävuoden tuntumassa, mutta tulevaisuudessa meillä onkin jo kolmikymppisillä tämä sairaus, arvioi Vasankari.
Lapsilla on luonnostaan fyysinen toimintakyky, mutta sen jatkuminen aikuisuuteen ja vanhuuteen asti vaatii liikuntaa.
– Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, mutta onneksi se on uusiutuva luonnonvara, sanoo Paajanen.
Kansanterveyden kannalta merkittävintä olisi saada liikkeelle vähiten liikkuva viidesosa nuorista ja lapsista.
– Tähän ei ole helppoja keinoja, mutta pitkällä aikavälillä asiaan voi vaikuttaa, sanoo ohjelmajohtaja Antti Blom Liikkuva koulu -ohjelmasta.
Liikkuva koulu onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on saada jokainen peruskoululainen liikkumaan vähintään suositusten mukaisen tunnin päivässä.