Tuore raportti kertoo karuja tuloksia suomalaisten liikkumisesta – "Sellainen pieni huoli ja murhe siellä on"

Suomalaiset liikkuvat koko väestön tasolla vähemmän kuin ennen ja se alkaa olemaan jopa hieman huolestuttavaa.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä vanhempi tutkija Pauliina Husu vierailivat Uutisaamussa keskustelemassa instituutin neljän vuoden välein teettämästä suomalaisten liikemittarista.

Husu kertoo, että viimeisimmästä työikäisten aikuisten, eli 20–69-vuotiaiden mittauksesta käy ilmi, että suurin osa valveillaolosta vietetään paikallaan ja pääosin istuen. Päivittäin liikkumista kertyy keskimäärin reilu 7000 askelta, mutta rasittavan liikunnan määrä jää vähiin.

Keskiarvo ynnää yhteen kaikki eri tavalla liikkuvien ihmisten liikuntatottumukset.

Huoli ei ole kuitenkaan pelkästään työikäisten liikkumisesta vaan ongelma leikkaa läpi koko väestön.

Katso yllä olevalta videolta koko haastattelu Uutisaamussa.

Lue myös: Kuulutko joukkoon? Suomalaistutkimus varoittaa "aktiivisia sohvaperunoita"

10 000 askelta kertoo runsaasta liikkumisesta

Työikäisten keskimääräinen 7000 askelta päivässä ei kuitenkaan tule täyteen itsestään, onko määrä todella jotenkin kauhean pieni?

– Se riippuu ihan kenestä me puhumme. Henkilölle, joka tekee toimistotöitä ja saa täyteen 7000, lukuun liittyy jo jotain fyysistäkin. Henkilö, jonka työtehtäviin liittyy paikasta toiseen kulkemista, määrä tulee aika paljon helpommin kasaan, Vasankari selittää.

Jos 7000 askelta päivässä ei ole riittävästi, olisiko 10 000 tarpeeksi?

– No se on hyvä raja. Sinänsä se ei perustu mihinkään tieteelliseen tarkkaan tutkimukseen, mutta sanotaan näin, että he, ketkä kymppitonnin päivittäin keräävät, niin kyllä he ihan runsaasti liikkuvat, Vasankari toteaa.

Lue myös: Tiedätkö, mihin 10 000 askeleen myytti oikeasti perustuu? Tuore tutkimus vahvistaa jälleen, että vähempikin riittää

UKK-insituutti selvitti kyselyn avulla, millaisia liikkumistapoja ja -muotoja suomalaiset suosivat.

– Kyllä kävely on ylivoimaisesti ykkönen, Husu kertoo.

Toiseksi suosituimmaksi liikuntamuodoksi työikäiset mainitsivat kuntosaliharjoittelun, jonka jälkeen listattiin hölkkä, juoksu, hiihto, pyöräily ja miehillä pallopelit.

Lue myös: Treeniä ja unta älykellon määräämässä tahdissa – kannattaako se? Lääkäri kertoo, mitä ottaisi huomioon

Mihin suuntaan mittauksissa ollaan menty?

Jos työikäisten keskimääräistä askelmäärää 7000 verrataan aikaisempiin mittaustuloksiin, mihin suuntaan ollaan menty?

– Koronan jälkeen tapahtuneet työikäisten mittaukset veivät taas noin 400 askelta alaspäin, miehillä vielä enemmän. Eli sellainen pieni huoli ja murhe siellä on, Vasankari toteaa.

Nelivuotisen tarkastelujakson pohjalukemaksi Vasankari mainitsee kuitenkin lukiolaisten liikkuvuuden. Syksyllä 2020 kerätyn aineiston mukaan lukiolaisten keskimääräinen askelmäärä päivittäin oli vain reilu 6000 askelta. Suosituksen tunnin mittaisesta liikunnasta päivittäin täytti vain kolme prosenttia lukiolaisista.

Liikkumisessa ei ole ongelmia siis vain työikäisten keskuudessa.

– Meillä on koko väestön liian vähäisen liikkumisen haaste, Vasankari toteaa. 

Suurin pudotus suomalaisten liikkumisen määrässä tapahtuu Vasankarin mukaan kouluvuosien aikana: ekaluokkalainen saattaa liikkua päivittäin jopa 13 000 askelta ja lukiolainen enää vain 6000.

– Se on sellainen rytinä, miten se liikkuminen häviää, Vasankari summaa.

Yli 70-vuotiailla liikkuminen luonnollisesti hieman vähenee. Ikäihmisille askelia kertyy vuorokaudessa keskimäärin vähän yli 4000.

Katso artikkelin alusta löytyvältä videolta, miten liikkumattomuus vaikuttaa suomalaisiin ja mitä vinkkejä asiantuntijat antavat siihen, miten aktiivisuutta saa lisättyä helposti arjessa.

Lue myös: Onko tytöillä ja pojilla samanlaiset mahdollisuudet koululiikunnassa? "En mä voi ku mä oon tyttö" – tätä mieltä ovat liikunnanopettajat

Lue myös: Kolme kertaa tehokkaampaa kuin rauhallinen kävely – tällaista liikuntaa tutkijat suosittelevat

Katso myös: Kolme yksinkertaista liikettä paljastaa, missä kunnossa kehosi on