Puoluejohtajat ryöpyttivät Halla-ahoa löysästä suhtautumisesta Yhdysvaltojen väkivaltaan – "Ihmettelen että perussuomalaiset ei ole halunnut tuomita"

Muiden puolueiden puheenjohtajat tivasivat Jussi Halla-aholta mikä oikein on perussuomalaisten näkemys väkijoukon tunkeutumisesta Yhdysvaltain kongressiin.

Halla-aho ei ole halunnut suoraan tuomita sitä, että joukko Donald Trumpin kannattajia halusi estää presidenttivaalituloksen lopullista julkistamista. 

Halla-aho harmitteli alkuun että Trumpin tavoitteet ja saavutukset nyt jäävät tämän tapahtuman varjoon. 

Sisäministeri Maria Ohisalo totesi, että kyseessä kuitenkin oli väkivaltainen kaappausyritys. Trumpin väkivaltaan kannustaminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, koska Trump on jo pidemmän aikaa väittänyt vaalituloksen vilpilliseksi sekä kannustanut väkivaltaan.

Ohisalon mukaan kaappaukseen osallistui myös sotilaita, eli ei pelkästään ollut kyse mistään spontaanista teosta.

– Itse pidän tätä erittäin vakavana ja ihmettelen että perussuomalaiset ei ole halunnut tuomita tätä, totesi Ohisalo.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmetteli myös, että Halla-aho edelleen tuntui vähättelevän tapahtumia. Orpo toisti jälleen että Suomessa on myös viitteitä tällaisesta toiminnasta. 

– Jos vilkaisee sosiaaliseen mediaan ja mielipidekirjoituksiin, niin siellä kyseenalaistaan instituutioita ja sillä kylvetään yhteiskuntaan epäluottamusta, sanoi Orpo.

– Tästä pitää myös puhua. 

Keskustan Annika Saarikon mukaan sanojen ja tekojen välinen matka on aika lyhyt ja siksi pitää olla hyvin tarkkana sanojen suhteen.

– Väkivalta on aina tuomittava. Jos emme nyt tartu asioihin voimakkaasti asia voi lipua väärään suuntaan, totesi Saarikko. 

Halla-aho kiemurteli demokratiasta kysyttäessä

Halla-aho ei ensin halunnut vastata Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Jouni Kemppaisen kysymykseen siitä seisooko perussuomalaiset demokratian takana. 

Pitkän kiemurtelun jälkeen Halla-aho totesi että perussuomalaiset ei koskaan kyseenalaista vaalitulosta, riippumatta siitä miellyttääkö vaalitulos vai ei. 

Orpon mukaan Halla-aho puhui jälleen asiasta sivuun. 

– Nämä ovat pyhiä asioita ja tästä pitää puhua. Jos ymmärtää [Viktor] Orbania ja mitä Unkarissa tehdään, silloin avataan ovi tälle myös Suomessa. Nyt ei yritetä siirtää keskustelua koskemaan muuta, vaan nyt pitää puhua demokratiasta, sanoi Orpo. 

Vihreiden Ohisalo tivasi Halla-aholta, tuomitseeko perussuomalaiset väkivaltaa.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset tuomitsee väkivallan, mutta samalla hän toivoi että sisäministeri Ohisalo tuomitsisi sellaista huliganismia kuten esimerkiksi Elokapinan toimintaa.

Halla-ahon mukaan vihreät kannustaa tällaista toimintaa. 

Ohisalo kimpaantui tästä ja totesi että tämä ei pidä paikkaansa ja että Halla-aho usein esittää perättömiä väitteitä sekä vihreistä että Ohisalosta itse.

– Kuitenkaan ei koskaan kasvotusten vaan ainoastaan sosiaalisessa mediassa. 

– Et ole koskaan sanonut minulle henkilökohtaisesti näitä asioita. Ei ole kahta eri maailmaa, että kasvotusten sanotaan yhtä ja sosiaalisessa mediassa toista, sanoi Ohisalo. 

Keskustan Annika Saarikon mukaan on nyt erityisen tärkeää miettiä miten käytetään koronan aiheuttamaa ihmisten ahdistusta ja pahaa mieltä. Tästä ahdistuksesta voi nimittäin seurata kaikkialla samankaltaisia tapahtumia kuten Yhdysvalloissa. 

– Poliitikkojen pitää antaa toivoa kansalaisille, sanoi Saarikko. 

Mahdollisimman moni täytyy rokottaa mahdollisimman nopeasti

Myös koronarokotusten hidas aikataulu nousi puheenaiheeksi. Annika Saarikko totesi että suurin uhka tällä hetkellä on muuntunut virus eikä rokotusten hidas tahti. 

Syy alkukankeudelle on Saarikon mukaan rokotusstrategia. 

– Ollaan valittu tärkeysjärjestys. Eli ensin rokotetaan hoitohenkilökunta, sen jälkeen iäkkäät ihmiset ja muut riskiryhmäläiset. 

Saarikko totesi myös puolustavansa tätä strategiaa. 

Maria Ohisalo yhtyi tähän ja muistutti että nyt rokotetaan niin nopeasti kuin pystytään. Ohisalo iloitsi siitä että Suomessa yli 80 prosenttia kansalaisista haluaa koronarokotteen.

Samalla hän näki että rokotevastaisuuteen lietsomisessa on vaarallisia piirteitä. 

– Rokotevastasuuteen lietsomisessa on kyse samankaltaisista voimista kuten USA:ssa. Siellä QAnon lietsoo salaliittoteorioita ja vähättelee koronan vaarallisuutta, vaikka miljoonat ihmiset ovat jo menehtyneet, Ohisalo totesi. 

Hallitukselta enemmän johtajuutta

Halla-aho sekä Orpo peräänkuuluttivat enemmän johtajuutta hallitukselta mitä tulee rokotustahtiin.

Orpo ei ollut varma siitä, että nykyinen rokotusstrategia on oikea. Hän ihmetteli myös EU:n yhteistä rokotehankintaa.

– Jos on yhteinen hankinta, miten jotkut maat voivat tehdä omia hankintoja ja jos muut voivat toimia näin, niin miksi ei Suomi sitten myös tee niin, kysyi Orpo.

Annika Saarikon mukaan on väärin jos jotkut maat voivat ikään kuin ohittaa jonoa. Samalla hän kuitenkin totesi että on hyvä asia että Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa koska silloin on varmaa että Suomi saa rokotteita. 

Halla-aho ei edelleen halunnut vastata siihen aikooko hän itse ottaa koronarokotteen, vaan vetosi yksityisyyden suojaan.

Hän kuitenkin totesi, että laumasuojan saavuttamiseksi on olennaista että mahdollisimman moni ottaa rokotteen. 

Kaikki puheenjohtajat halusivat tietysti rokottaa suomalaiset mahdollisimman nopeassa tahdissa. Kukaan ei kuitenkaan osannut tässä vaiheessa sanoa montako suomalaista olisi rokotettuna juhannuksen tienoilla.