Nato-maiden puolustusministerit kokoustavat Brysselissä viimeistä kertaa ennen liittokunnan vuotuista huippukokousta.
Apua Ukrainalle tarvitaan enemmän ja nopeammin. Näin summasi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) liittokunnan päämajalla Nato-maiden puolustusministerien kokouksen ensimmäistä päivää, jossa käsiteltiin Ukrainan tukemista.
Puolustusministerien kokous on viimeinen ennen Naton heinäkuista huippukokousta Washingtonissa. Siellä tukea Ukrainalle olisi tarkoitus osoittaa rahoituslupauksella, Naton suuremmalla roolilla avun koordinoimisessa ja koulutuksessa sekä poliittisella sitoumuksella Ukrainan Nato-polkuun.
Lue myös: Länsi eskaloi sotaa, sanoo Ilmari Käihkö: "Maailmansodan todennäköisyys nollaa suurempi"
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi omassa tiedotustilaisuudessaan kokouspäivän jälkeen odottavansa, että jäsenmaat hyväksyvät suunnitelman Naton turvallisuusavusta ja koulutuksesta Ukrainalle. Kyse on siitä, että Naton rooli Ukraina-tuessa kasvaisi.
Häkkänen kertoi, että Naton nykyistä vahvempaa roolia tukee valtaosa maista. Painotuserot ovat Häkkäsen mukaan kahdenlaisia.
– Toinen liittyy rahaan. Ja raha on monesti politiikassa se, mikä kiinnostaa poliittisia päättäjiä. Toinen puoli on sitten tämä varsinaisesti Naton vahvempi rooli tässä koordinaatiossa, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan keskustelua on käyty esimerkiksi siitä, syntyykö muutoksessa päällekkäisyyksiä.
– Olen hyvin varma, että näistä syntyy yhteinen ymmärrys ja siinä Stoltenberg on tehnyt hyvää työtä, Häkkänen sanoi.
Stoltenberg odottaa Naton roolin kasvavan
Stoltenberg on myös ehdottanut, että liittokunnan maat pitäisivät tarvittavan ajan yllä Ukrainalle vähintäänkin 40 miljardin euron tukitason. Aamulla kokoukseen saapuessaan hän sanoi myös, että tuo aloite vaatii yhä työtä.
Kokouksen jälkeen Stoltenberg toivotti myös tervetulleeksi rikkaiden maiden G7-ryhmän torstaisen päätöksen 50 miljardin tukilainan Ukrainalle. Hän kuitenkin huomautti, että tuo summa sisältää muutakin kuin sotilaallista tukea, mistä hänen omassa aloitteessaan puolestaan on ollut kyse.
G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska, Britannia, Italia ja Kanada.
Puolustusta ja pelotetta torstaille
Perjantaina Nato-kokouksessa käsitellään Naton pelotetta ja puolustusta. Tähän liittyy myös se, minkä johtoportaan alla Suomi ja Ruotsi jatkossa operoivat Natossa.
Häkkänen sanoi, että hän voi avata mahdollisesti perjantaina asiaa laajemmin, jos asiat ovat siinä asennossa. Suomi haluaisi Suomeen maavoimien alaesikunnan johtoportaan, mikä palautuu Häkkäsen mukaan yli 1300 kilometrin yhteiseen rajaan Venäjän kanssa. Suomi myös haluaa varmistaa, että tulevat Naton joukot voivat tulla maahan nopeasti tositilanteen tullen.
Yle kirjoitti torstaina diplomaattilähteisiinsä nojaten, että Itämeren puolustuksen johtamisesta on tullut Naton sisällä hankalasti ratkaistava kysymys.
Jo aiemmin tiedossa ovat olleet muun muassa Baltian maiden eriävät näkemykset Pohjoismaiden Norfolk-aikeista. Lisäksi sovittavaan kokonaisuuteen nivoutuvat myös muun muassa alaesikunnat, joista Suomi on toivonut itselleen maavoimien alaesikuntaa.
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson totesi Pohjoismaiden toivovan, että koko Pohjola kuuluisi Natossa Norfolkin johtoportaan alle. Hän sanoi sijoittelussa olevan kyse sekä poliittisesta että sotilaallisesta kysymyksestä, joka pitäisi ratkaista ennen kaikkea sotilaallisen suunnittelun perustein.