Häkkänen: Venäjä varustautuu liittolaistensa kanssa merkittävään voimankäyttöön

Venäjä varustautuu liittolaistensa ja tukijoidensa kanssa merkittävään voimankäyttöön, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Tästä syystä Naton nykyinen tavoite jäsenmaiden puolustusmenoille ei tule riittämään pitkällä aikavälillä, hän katsoo.

Häkkänen puhui medialle perjantaina Naton päämajalla Brysselissä liittokunnan puolustusministerien kaksipäiväisen kokouksen jälkeen.

–  Merkit viittaavat siihen, että lännen pitää myös pystyä laittamaan resursseja puolustukseen ja turvallisuuteen enemmän.

Naton jäsenmaiden nykyinen tavoite puolustusmenoille on kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Häkkäsen mukaan eurooppalaisten poliitikkojen tehtävänä on nyt kertoa, että puolustusta on vahvistettava.

–  Aina on kyse lopulta veronmaksajien rahasta. Sitä ei pääse poliitikko pakoon, hän sanoi.

Brysselissä diplomaattien kesken on esiintynyt esimerkiksi ajatuksia puolustusmenojen tavoitteen nostamisesta 2,5 prosenttiin. Häkkänen ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa prosenttilukuun, jonka tulisi hänen mukaansa määräytyä aikanaan uhka-arvioiden perusteella.

Sota vetää liepeilleen

Puolustusministerikokouksen aikana Häkkänen tapasi Brysselissä kahdenvälisesti muun muassa Ukrainan puolustusministerin Rustem Umjerovin ja Ukrainan sotilasjohtoa. Samaan aikaan Ukrainan sota kytkeytyy yhä voimakkaammin maailman muihin konflikteihin.

Konfliktit syövät muun muassa Yhdysvaltojen resursseja ja hajauttavat huomiota, mutta eri maat myös kytkeytyvät Ukrainan sotaan osapuolille antamansa tuen kautta.

–  Tämä kansainvälinen turvallisuustilanne nyt yhä voimakkaammin ja rajummin vyöryy yhteen. Siis tapahtumat Lähi-idässä, Aasiassa ja Ukrainassa kaikki kytkeytyvät tietyllä tavalla yhteen, Häkkänen sanoi.

Lännen lisäksi Ukraina saa tukea esimerkiksi indopasifisen alueen mailta ja Australialta. Venäjä puolestaan saa apua Pohjois-Korealta, Iranilta ja Kiinalta.

Naton puolustusministerikokoukseen osallistuivat indopasifiselta alueelta ensimmäistä kertaa Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti. Myös tämä antaa kuvaa tilanteen kehittymisestä.

Häkkäsen mukaan Nato-kokouksen käytävillä puhutti myös Yhdysvallat.

–  Totta kai USA:n vaalit puhuttavat käytävällä hyvinkin paljon. Ei ehkä niinkään siitä, että kumpi nyt valitaan. Vaan siitä, mikä on USA:n pitkän aikavälin kyky sitoutua Euroopan turvallisuuteen, jos Lähi-idässä ja Aasiassa on haasteita koko ajan yhä enemmän, Häkkänen sanoi.

Pohjois-Koreasta sotilaita?

Viime päivien kuuma kysymys on ollut se, onko Pohjois-Korea lähettänyt tai lähettämässä sotilaita Venäjälle. Naton pääsihteeri Mark Rutte ei vahvistanut tietoa perjantaina, mutta tilanne voi hänen mukaansa muuttua.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui torstaina jopa 10  000 sotilaasta ja muusta henkilöstöstä, jonka lähettämistä valmisteltaisiin Venäjän puolelle. Eteläkorealaisen uutistoimisto Yonhapin mukaan Etelä-Korean tiedustelupalvelu kertoi uskovansa, että kaikkiaan Pohjois-Korea on päättänyt lähettää 12  000 henkilöä Venäjän avuksi sotaan.

Häkkäsenkin mukaan yksityiskohtien vahvistaminen on yhä auki. Jo pidemmän aikaa on kuitenkin ollut tiedossa, että Pohjois-Korealla ei ole juurikaan rajoitteita Venäjän tukemisessa.

Häkkänen sanoi, että pohjoiskorealaiset joukot Venäjän puolella olisivat suuri asia useille Naton indopasifisten maiden kumppaneille. Hän sanoo, että jos yksi maailman pahimmista terroristivaltioista tulee näin Eurooppaan, kyse on uudesta kierteestä toiminnassa.

–  Tämä myös kertoo sitä karua kieltä, miten tämä Euroopan, USA:n ja Aasian alueen turvallisuus kytkeytyy nyt yhteen.

Lue myös: Suurlähettiläs Hautala ja presidentti Niinistö päättivät ottaa riskin – puhelu ex-presidentti Trumpille Suomen Nato-jäsenyydestä

Naton pääsihteeri ei vahvista tietoa Pohjois-Korean sotilaista Ukrainassa

Zelenskyi: Jos Ukraina ei saa pyytämäänsä, se on erioikeus Venäjälle

Naton pääsihteeri: Ukrainasta tulee Naton jäsen