Puolustusministeri Häkkänen STT:lle: Suomi kouluttanut tuhansia ukrainalaisia taisteluvalmiuteen – koulutusta myös Suomessa

– Meillä on Suomessa ollut pienimuotoista koulutustoimintaa. Se on käytännössä ollut teknistä tiettyyn kalustoon liittyvää koulutusta. Tämä on osa normaalia käyttökoulutusta lahjoitettuihin taistelujärjestelmiin, Häkkänen toteaa.

Häkkänen kertoo, että Suomi on toiminut ukrainalaisjoukkojen kouluttajana esimerkiksi Britanniassa. Hän ei kerro tarkemmin, missä muissa maissa Suomi on koulutusta antanut. Iso osa EU-vetoisen EUMAM-operaation koulutuksista on kuitenkin keskitetty Saksaan ja Puolaan.

Suomesta koulutusoperaatioihin ulkomaille on osallistunut kymmenien kouluttajien joukko. EUMAM-operaatioon on osallistuttu 50 kouluttajalla ja Britannian johtamaan Interflex-operaatioon 20 kouluttajalla.

Häkkäsen mukaan molemmissa operaatioissa pääosa kouluttajista on ollut Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, mutta joukossa on ollut myös reserviläisiä.

– Mukana on ollut myös reserviläisiä, jotka ovat toimineet kouluttajina sopimussotilaiksi palkattuina, Häkkänen kertoo.

Ukrainalaisille annettu monentyypistä koulutusta

Suomalaiskouluttajat ovat antaneet ukrainalaisille monentyyppistä koulutusta aina peruskoulutuksesta vaativampaan sotilaskoulutukseen.

– Ukrainan asevoimien koulutuskokonaisuudessa sotilaille on annettu esimerkiksi peruskoulutusta, erikoisjoukkojen koulutusta, lääkintäkoulutusta, johtajakoulutusta sekä jalkaväki- ja panssarintorjuntakoulutusta, Häkkänen luettelee.

Ukrainalaisjoukkojen tarkkoja koulutusten kestoja Häkkänen ei halua kommentoida. Hän kertoo kuitenkin, että koulutukset ovat olleet ripeämpiä ja tehokkaampia verrattuna suomalaiseen asevelvollisten koulutusmalliin.

Häkkänen kertoo, että Suomen tarjoama koulutusapu on saanut kehuja ja arvostusta molemmissa koulutusoperaatioissa. Erityisesti on arvostettu koulutuksen laatua sekä tehokkuutta.

Koulutusapu yhä tärkeämpi tukimuoto

Häkkäsen mukaan lähes kaikki koulutusoperaatiot, joihin Suomi on osallistunut, ovat yhteishankkeita muiden länsimaiden kanssa. Koulutusta on annettu puolustusministeriön määrittämien neljän pilarin alaisuudessa.

Näistä kaksi ensimmäistä muodostuvat EUMAM- ja Interflex -operaatioista. Valtaosa Suomen tarjoamasta koulutuksesta hoidetaan niiden puitteissa.

Kaksi muuta pilaria ovat Häkkäsen mukaan selvästi pienimuotoisempia. Yksi niistä liittyy Suomessa järjestettävään kalustokoulutukseen. Toinen koulutustoiminta liittyy laajaan kansainväliseen erityistehtäväkoulutusten järjestämiseen, jota Häkkäsen mukaan ei voi julkisuudessa enempää kommentoida.

Suomi ei ole asettanut mitään kansallista tavoitetta sille, kuinka paljon ukrainalaissotilaita se pyrkii kouluttamaan. Häkkäsen mukaan EUMAM- ja Interflex-operaatioiden puitteissa sovitut kokonaismäärät ratkaisevat.

EUMAM-operaation aikana on tähän mennessä koulutettu yhteensä 52 000 sotilasta, mikä vastaa 15 prikaatia. Tavoitteena on, että kesään mennessä operaatiossa olisi yhteensä koulutettu 60 000 sotilasta. Operaation osallistuu 24 EU:n jäsenmaata.

Britannian hallitus tiedotti vuoden 2023 lopulla, että sen johtaman Interflex-operaation aikana on koulutettu yli 30 000 sotilasta. Tämän vuoden aikana tavoitteena on kouluttaa 10 000 sotilasta lisää vuoden loppuun mennessä.

Häkkäsen mukaan ukrainalaisten sotilaiden koulutus on kasvavassa roolissa Ukrainalle annettavassa tuessa.

– Keskeinen tavoite kaikissa koulutusoperaatioissa on se, että kun Ukraina järjestää liikekannallepanoja aiempaa useammin, niin länsimaat kasvavassa määrin hoitavat myös heidän koulutustaan.

Koulutusavulle ei ole määräaikaa

Suomen tarjoama koulutusapu on rahoitettu puolustushallinnon budjetista. Häkkänen arvioi, että kaikkien koulutusten kustannukset ovat yhteensä noin 17–18 miljoonan euron luokkaa.

Koulutustoiminalle ei ole asetettu minkäänlaista määräaikaa. Häkkäsen mukaan apua on tarkoitus antaa niin kauan kuin tarve vaatii.

– Olemme todenneet, että Ukrainalle annettava puolustusmateriaaliapu jatkuu ja vahvistuu. Samaan tapaan myös koulutustuki tulee jatkumaan ja vahvistumaan.

Häkkäsen mukaan pääviesti on kuitenkin edelleen se, että Suomi ei ole lähettämässä tai suunnittele lähettävänsä suomalaisia sotilaita tai kouluttajia Ukrainaan.

Ukrainalle annettavan avun myötä maan asevoimista tulee Häkkäsen mukaan yksi Euroopan etevimmistä.

– Ukrainan asevoimien asejärjestelmät ja henkilöstö kokonaisuudessaan kasvaa koko ajan, ja niistä kehittyy Euroopan osaavinta ja taitavinta puolustusvoimaa.

Suomen naapurimaat mukana järjestämisessä

Myös Suomen naapurimaat ovat osallistuneet ukrainalaisille annettavaan sotilaskoulutukseen. Koulutettavien sotilaiden määrä vaihtelee maittain.

Uutistoimisto TT uutisoi viime vuonna, että Ruotsissa on koulutettu satoja ukrainalaissotilaita. Tuolloin kerrottiin, että koulutus liittyi Ruotsin Ukrainalle luovuttamien rynnäkköpanssarivaunujen käytön kouluttamiseen.

Muista Pohjoismaista myös esimerkiksi Norja on osallistunut ukrainalaisten kouluttamiseen omalla maaperällään. Asiasta kertoi Ukrainan asevoimien esikunta viime vuoden toukokuussa. Sen mukaan Norja lupautui kouluttamaan 3 200 ukrainalaissotilasta omalla maaperällään ja ulkomailla vuoden 2023 aikana.

Molemmat maat ovat Suomen tapaan osallistuneet myös sekä EUMAM- että Interflex-operaatioon.

Virossa ukrainalaissotilaille on kahden vuoden aikana annettu esimerkiksi peruskoulutusta sekä tykistö- ja kyberkoulutusta. Viron puolustusministeriö vahvisti Viron yleisradio ERR:lle viime vuoden joulukuussa, että maa oli kouluttanut yli 1 300 ukrainalaista sotilasta kahden vuoden aikana.

Isoista EU-maista Saksa ja Ranska ovat osallistuneet kymmenientuhansien ukrainalaisten kouluttamiseen. Maat ovat järjestäneet koulutusta omalla maaperällään sekä EUMAM-operaation puitteissa Puolassa.