Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vakuuttaa Puolustusvoimien lähivuosien suurhankintojen olevan hyvin perusteltuja.
Tästä on kyse
– Hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata nykyiset yli 60 Hornet-hävittäjää uusilla monitoimihävittäjillä.
– Päätös hankinnasta on tarkoitus tehdä vuonna 2021, uudet koneet on määrä ottaa käyttöön 2020-luvun jälkipuoliskolla.
– Laivue 2020 on Merivoimien taistelualushanke, jolla on tarkoitus korvata 2020-luvulla käyttöikänsä päähän tulevat kuusi alusta.
– Neljä jäissä kulkemaan kykenevää uutta alusta on tarkoitus rakentaa Suomessa vuosina 2019–2024.
– Sekä hävittäjien että taistelualusten hankinta on tarkoitus rahoittaa puolustusbudjetin ulkopuolelta erillisrahoituksella.
Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan kyse ei ole vain itse hävittäjistä tai laivoista vaan niiden asemasta kokonaisuudessa ja kyvystä tukea taistelussa muita puolustushaaroja.
Iltalehti on arvostellut turhaksi Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa kaavailtua neljän uuden aluksen hankintaa.
Niinistö muistuttaa Suomen olevan liittoutumaton ja valinneen ratkaisukseen uskottavan kansallisen puolustuksen.
– Silloin jokainen asiaa vähänkin ymmärtävä tajuaa, että joudumme ylläpitämään tasapainoa puolustushaarojen eli maa-, meri ja ilmavoimien välillä, Niinistö sanoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa.
Tilanne on Niinistön mukaan erilainen kuin esimerkiksi Baltian Nato-mailla, joilla ei käytännössä ole meri- ja ilmavoimia.
Yhteistyöstä sovitaan myös Saksan kanssa
Suurhankinnat ovat mukana puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu on Niinistön mukaan sujunut puolueiden kesken hyvässä hengessä. Kalliit ja tulevia hallituksia sitovat päätökset herättävät vaikeassa taloustilanteessa myös poliittisia intohimoja.
– Onneksi niitä on vielä verrattain vähän ja melko hyvä parlamentaarinen konsensus on siitä, että tarvitsemme toimivat merivoimat, ilmavoimat ja maavoimat.
Niinistön mukaan selonteko tarvitsee vielä "pientä hienosäätöä", mutta hän arvelee sen ehtivän eduskunnan keväistuntokauden alkuun helmikuussa.
Selontekoon sisältyy myös tavoite sodanajan joukkojen määrän kasvattamisesta nykyisestä 230 000:sta.
Kehuja "valmius edellä"-ajattelulle
Niinistö kehuu ajattelun Puolustusvoimissa kulkevan nyt "valmius edellä" – myös Maavoimissa, missä se ei ole aina ollut niin oleellinen osa toimintaa kuin Ilma- ja Merivoimissa.
Kansainvälisen yhteistyön tiivistämisestä Niinistö mainitsi aiemmin allekirjoitetut yhteistyöasiakirjat Britannian ja Yhdysvaltain kanssa.
– Vastaava asiakirja on tekeillä Saksan kanssa ja vastaavat asiakirjat tullaan uudistamaan Viron ja Puolan kanssa, Niinistö kertoi.