Aloittava hallitus joutuu pohtimaan poikkeuksellisen suuria hankintoja Puolustusvoimille. Hallituskauden aikana pitää tehdä ratkaisut Merivoimien noin miljardin euron Laivue 2020 -hankkeesta. Sillä korvataan seitsemän vanhentuvaa sota-alusta.
Moninkertaisesti kalliimpi ratkaisu pitää löytää Ilmavoimille, jonka Hornetit vanhenevat vuosina 2025-2030. Ilmavoimien entinen komentaja, kenraalimajuri Lauri Puranen johtaa työryhmää, joka ojentaa esiselvityksensä tulevalle puolustusministerille heti hallituskauden alussa.
- Hanke Hornet-kaluston korvaamisesta pitäisi aloittaa tämän vuoden aikana, niin pysymme aikataulussa, Puranen sanoo STT:lle.
Purasen mukaan varsinainen hankintapäätös pitää tehdä 2020-luvun alkupuolella, jotta ensimmäiset korvaavat koneet saapuisivat vuonna 2025.
- Varsinaista hankintapäätöstä ei varmasti tee aloittava hallitus, Puranen sanoo.
Rahat budjetin ulkopuolelta
Edellisen eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtanut Jussi Niinistö (ps.) sanoo STT:lle, että hallitusohjelmasta ei välttämättä suoraan löydy mainintaa kummastakaan hankkeesta.
- Nämä tulevat turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa heti hallituskauden alussa esille.
Hallitusohjelmassa voi riittää maininta, että tehdään tämä selonteko, jossa asia katsotaan.
Perussuomalaiset hyväksyy myös hankkeiden kirjaamisen suoraan hallitusohjelmaan.
Edellisen eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) on pitkälti samoilla linjoilla. Jos hallitusohjelmaan jotain suurhankinnoista kirjataan, riittänee Kääriäisen mukaan yleinen toteamus Ilma- ja Merivoimien suorituskykyjen varmistamisesta ja hankintojen valmistelujen jatkamisesta.
Purasen työryhmän esiselvitys ei ota kantaa Hornetit korvaavan järjestelmän kustannuksiin, hävittäjien määrään tai konetyyppeihin. Muut arviot hinnasta pyörivät viiden ja kymmenen miljardin välillä. Niinistö arvioi, että hintaluokka on arvioiden puolivälistä. Molempien hankkeiden rahoitus pitää järjestää puolustusbudjetin ulkopuolelta.
Länsimainen vaihtoehto
Puranen ei poissulje mitään vaihtoehtoa. Käytännössä moderneja hävittäjiä voisi hankkia ainakin Yhdysvalloista, Ruotsista, Kiinasta ja Venäjältä.
- Lähtökohta on, että yhdysvaltalaista aseteknologiaa on hankittu esimerkiksi Horneteihin ja ne on integroitu länsimaiseen järjestelmään. On loogista, että hävittäjät jatkavat länsimaiselta pohjalta, Niinistö sanoo.
Amerikkalainen vaihtoehto olisi viidennen sukupolven F-35. Niinistön länsimaisiin vaihtoehtoihin kuuluu myös ruotsalainen Jas Gripen, vaikka siitä ei todennäköisesti ole tarjolla viidennen sukupolven versiota riittävän aikaisin.
On myös mahdollista, että Ilmavoimat saa kahden eri mallin koneita. Hornetit pystyvät ilmaherruudesta taistelemisen lisäksi ampumaan ilmasta maahan erilaisia ohjuksia ja pommeja.
- Tehtävänä on miettiä Hornetin suorituskyvyn korvaaminen. Katsotaan, onko yksi konetyyppi paras vaihtoehto, Puranen arvioi.
Aiemmin Ilmavoimien komentajana toimiessaan Puranen sanoi Turun Sanomien haastattelussa, että rynnäkkökoneita Suomi ei osta missään tapauksessa. Rynnäkkökoneella tarkoitetaan konetta, joka pystyy iskemään pelkästään ilmasta maahan.
Edellisten hävittäjäkauppojen tapaan Suomi tekee jälleen päätökset vaikeina taloudellisina aikoina.
- Rahoitukseen pitää löytää luovia ratkaisuja. Hornetit olivat suhteessa hankintahinnaltaan tulevaa ratkaisua kovempi hankinta, mutta tahtoa löytyi, Niinistö sanoo.