Hallituksen antamassa puolustusselonteossa esitetään Suomen puolustuskyvyn parantamista kohottamalla sodan ajan joukkojen määrää nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Puolustusvoimien materiaali-investointirahoitusta lisätään asteittain suunnitelmien mukaan. Tänä vuonna korotus on 80 miljoonaa euroa, ja se nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi valmiuden parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa.
Ministeri Niinistö korostaa, että koko maan puolustuskykyä aiotaan parantaa. Lisäksi hän painottaa puolustushankintojen tärkeyttä.
– Laivue- ja hävittäjähankinnat ovat mittavia investointeja, mutta niistä ei voi turvallisuuden nimissä tinkiä, Niinistö sanoi.
Sekä puolustusministeri Niinistö että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanovat, että yksityiskohtaiset rahoituspäätökset puolustushankinnoista tehdään osana julkista taloutta.
Orpo sanoo, että kustannusarviot suurista hankinnoista ovat pysyneet ennallaan. Orpon mukaan hävittäjähankintojen arvioidaan vievän 7–10 miljardia euroa ja laivuehankintojen 1,2 miljardia.
Ministeri Niinistön mukaan selonteko ei ota kantaa Hornetien seuraajaksi hankittavien hävittäjien konetyyppiin. Hän arvioi, että päätös konetyypistä on jäämässä seuraavalle hallitukselle.
Turvallisuustilanne heikentynyt
Selonteossa todetaan, että Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Ministeri Niinistö sanoo, että Suomen geostrateginen asema on muuttunut ja perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon.
Selontekoon on kirjattu, että Suomen puolustusjärjestelmää kehitetään niin, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä. Kahdenvälinen yhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa.
– Emme kuitenkaan laske sen varaan, että saisimme kriisitilanteessa Ruotsilta apua, Niinistö huomautti tiedotustilaisuudessa.