Liikenteen nopea sähköistyminen aiheuttaa haasteita huoltovarmuudelle.
Puolustusministeriön mukaan liikenteen nopea sähköistyminen voi olla uhka huoltovarmuudelle.
– Jossain määrin siitä täytyy kantaa huolta. Lainsäädännöllä ohjataan siviilikalustoa sähkökäyttöiseksi aika voimakkaasti, raskasta kalustoa myöten, sanoo puolustusministeriön yksikön johtaja Sara Kajander.
Haasteena on muun muassa sähkön varastointi.
Toisin kuin nestemäisiä fossiilisia polttoaineita, kuten bensaa ja dieseliä, sähköä ei toistaiseksi voida varastoida suuria määriä nykyteknologialla,
– Meidän huolemme on se, että huoltovarmuuden ylläpitäminen pysyisi käyttövoimamuutoksen vauhdissa. Nyt uusien energiamuotojen varastointi, jakelu, ja latausinfrastruktuuri ei ole vielä riittävän käyttövarmaa huoltovarmuuden näkökulmasta.
Lue myös: Sähköautoilun kasvu näkyy latausasemilla
Haasteena varastointi
Myös huoltovarmuuskeskuksen mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen aiheuttaa haasteita huoltovarmuudelle.
– Varastointi on yksi sähköistymisen isoja kysymysmerkkejä. Joudumme lähivuosina ja vuosikymmeninä etsimään ratkaisuja, joilla pystymme hallitsemaan sähköistymistä myös huoltovarmuuden näkökulmasta, sanoo huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoissa on noin viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä polttoainetta, kuten bensaa ja dieseliä kriisitilanteiden varalta.
Fossiiliset polttoaineet ovat pitkään muodostaneet Suomen energiahuoltovarmuuden perustan, eikä niiden varmuusvarastoinnista tulla luopumaan hiilineutraaliustavoitteista huolimatta.
– Fossiilisten polttoaineiden merkitys etenkin yhteiskunnan kannalta kriittisissä kuljetustarpeissa tulee olemaan hyvinkin merkittävä hyvinkin pitkään, Känkänen sanoo.
Yhtenä toimenpiteenä huoltovarmuuskeskus suunnittelee muun muassa polttoaineiden ja muun kriittisen materiaalin yhteisvarastointia Ruotsin kanssa.
Lue myös: Uusien polttomoottoriautojen myynti päättyy 2035 – EU-parlamentti vahvisti kiellon
Sähköautot yleistyvät nopeasti
Liikenteen sähköistymisen taustalla ovat päästötavoitteet. Suomen tavoitteena on kokonaan päästötön liikenne vuoteen 2045 mennessä.
EU on kieltänyt uusien polttomoottoriautojen myynnin vuodesta 2035 alkaen. Vastaava säännös on tulossa näillä näkymin myös raskaaseen liikenteeseen myöhemmin.
Viime vuonna Suomessa jo yli puolet uusista ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli hybridi- tai täyssähköautoja.
Autokanta kuitenkin uusiutuu hitaasti, ja sähköautojen osuus liikenteessä olevista henkilöautoista on vasta noin 5,4 prosenttia, raskaassa liikenteessä huomattavasti pienempi.
Kajanderin mukaan puolustusvoimien näkökulmasta haasteita aiheuttaa etenkin raskaan liikenteen sähköistyminen.
Kriisitilanteissa puolustusvoimat voi ottaa haltuunsa siviiliajoneuvoja, jotka ovat normaalioloissa yksityisten ihmisten tai yritysten käytössä. Ne ovat enimmäkseen kuorma-autoja, joiden tulee olla yhteensopivia puolustusvoimien oman kaluston ja varautumisen kanssa.
– Poikkeustilanteissa merkittävä osa puolustusvoimien logistiikasta ja ajoneuvokalustosta perustuu siviilitoimijoilta käyttöön saataviin kuljetuspalveluihin ja ottoajoneuvoihin, Kajander sanoo.
– Puolustusvoimien oma kalusto ei tällä hetkellä ole sähkökäyttöistä, vaan se on elinkaareltaan hyvin pitkäikäistä ja tulee pitkään toimimaan nestemäisillä polttoaineilla.
Kajanderin mukaan puolustusvoimilla ei toistaiseksi ole tavoitetta ajoneuvokannan sähköistämisestä.
– Tällä hetkellä hankintaprosesseissa ei pystytä edellyttämään sähkökäyttöistä kalustoa, koska sellaista ei vielä riittävässä määrin ole tarjolla. Mutta varmasti kehitystyötä tehdään. Totta kai meillä, kuten yhteiskunnassa muutenkin on tavoitteena päästöjen vähentäminen.