Maasotakoulussa Haminassa paljastunut, lähes kuudenkymmenen ihmisen tartuntarypäs sai tällä tietoa alkunsa yhdestä koronatartunnan saaneesta varusmiehestä.
Eilen alkuillasta tartunnan saaneiden määrä oli 59. Tartuntaketju on todennäköisesti Puolustusvoimien tähän mennessä laajin.
– Epäillään, että yksi varusmies on ulkopuolelta tuonut tämän infektion, joka on päässyt leviämään aika nopeasti, sanoo lääkintäkomentaja Petri Kangaspunta.
Lue myös: Korona iski armeijan riveihin: varusmies kertoo, että vain voimakkaista oireista pääsi testeihin – lähes koko komppania altistui Haminassa
Hänen mukaansa toistaiseksi on epäselvää, onko kyseessä ollut herkemmin leviävä brittivariantti.
– Niitähän riittää vain yksi ihminen, joka on esimerkiksi lomilta tuonut tämän infektion varuskuntaan. Ilmeisesti tässä on jotain tällaista biletystaustaa, kuten näissä siviilipuolenkin tartunnoissa on ollut. Kun yksi ihminen tuo sen meidän suljettujen porttien sisälle, niin se saattaa päästä siellä leviämään.
Laajaa leviämistä selittää hänen mukaansa osaltaan se, että tartunnan tuonut on osallistunut ampumaleirille.
– Siellä ollaan kuitenkin lähikontaktissa osastoinneista huolimatta ja esimerkiksi majoitutaan yhdessä.
Kangaspunta ei kommentoi, onko nykyisessä tautitilanteessa lähikontakteja vaativien leirien tai harjoitusten järjestäminen perusteltua.
– Tätä ei oikeastaan voi erottaa lääketieteelliseksi kysymykseksi.
– Vaikka kokoontuvien ihmisten määrä pyritään minimoimaan ja pitämään turvallisena, niin tällaisissa leiriolosuhteissa se voi olla haastavaa.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen sanoo, että esimerkiksi yhteisharjoituksia on koronan takia peruttu, mutta Puolustusvoimilla on myös velvollisuus järjestää harjoitustoimintaa.
Lue myös: Maavoimien komentaja myöntää, että koronan kolmas aalto yllätti maavoimat: mutaatiot ja nuoriin aikuisiin tarttuminen mursivat hetkellisesti puolustusrintaman
– Joitakin harjoituksia on peruttu, koska niitä ei ole pystytty järjestämään. Mutta harjoitustoiminta on jatkunut, koska Puolustusvoimilla on lakisääteinen tehtävä ylläpitää sotilaallista puolustuskykyä ja tietyt koulutustavoitteet, jotka pitää saavuttaa.
"Järjestelmä ei ole aukoton"
Yle uutisoi Haminan tapauksesta aiemmin tällä viikolla. Sen haastatteleman varusmiehen mukaan altistuneet lieväoireiset eivät päässeet eristykseen ja tartunnan saaneen kanssa tekemisissä olleet ripoteltiin eri tupiin terveiden ihmisten joukkoon.
Kangaspunta ja Maasotakoulun reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen eivät ota kantaa siihen, onko Haminassa toimittu varusmiehen kuvaamalla tavalla. Arhippaisen käsityksen mukaan Haminassa on toimittu ohjeiden mukaisesti.
Helminen pohtii, onko kyse ollut siitä, etteivät varusmiehet olleet ilmoittaneet lievistä oireistaan.
– Tavoite on, että pienetkin oireet on tuotava esille. En tiedä, miten tämä varusmies on asiansa ottanut esille.
– Onko sitten niin, että tämä oireisuus ei ole johtanut siihen, että olisi menty vastaanotolle, jossa olisi tunnistettu oireet, ja sitten tämä prosessi käynnistynyt toivotulla tavalla.
Kangaspunta sanoo, että asiaan on vaikea ottaa kantaa, koska lieväoireisuus on epätarkka määritelmä.
– Jokainen varuskunta on rakennuksiltaan erilainen ja eristäminen vaatii tiloja, joissa voidaan asettaa erilleen. Sitä arvioidaan erikseen, mutta tuohon nimenomaiseen tilanteeseen minun on vaikea ottaa kantaa.
Yleisesti Kangaspunta sanoo, että mitä selkeämpi tilanne on, sitä herkemmin eristys pitäisi järjestää.
– Tämä on hirveän vaikea kysymys, koska on niin monta muuttujaa ja tilanteet muuttuvat. Oireiden arviointi on tietysti kokeneiden terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä, mutta ei sekään järjestelmä ole aukoton. Ratkaisuja tehdään siinä tilanteessa ja niillä tiedoilla, jotka ovat silloin saatavana.
Yle uutisoi torstaina, että Kainuun prikaatissa koronavirukseen oli sairastunut yli 30 ihmistä. Ylen haastattelemat varusmiehet kokevat, ettei heidän terveydestään ole pidetty riittävästi huolta. He kertovat eristyksen järjestämisestä samansuuntaisesti kuin Haminan tapauksessa Ylen haastattelema varusmies.
Kukaan ei ole joutunut tehohoitoon tai kuollut
Kangaspunnan mukaan Puolustusvoimissa on ollut muitakin joukkotartuntoja. Usean kymmenen ihmisen tartunnat ovat ajoittuneet tämän vuoden alkuun ja niitä on ollut kymmenkunta, Kangaspunta sanoo. Hänen mukaansa Haminan tartuntarypäs on tähän mennessä laajin.
Koronaviruspandemian aikana Puolustusvoimissa on todettu 723 tartuntaa, joista henkilökunnalla on ollut 164 ja varusmiehillä 549. Sairaana on 128 ihmistä, joista henkilökuntaa on 19 ja varusmiehiä 109. Parantuneita on yhteensä 595. Luvut ovat perjantaiaamulta.
Kuolemantapauksia tai tehohoitoa vaatineita sairastumisia ei Puolustusvoimissa ole ollut, Kangaspunta sanoo. Sairaalahoitoa on tarvinnut kaksi varusmiestä ja kaksi henkilökunnan jäsentä.
Kangaspunta katsoo, että Puolustusvoimissa on selvitty koronatilanteesta hyvin.
– Jos vertaa tartuntalukuja koko Suomessa todettuihin infektiomääriin, uskallan näiden lukujen valossa sanoa, että me olemme onnistuneet erinomaisen hyvin.