Suomen strategisissa puolustushankinnoissa otetaan ensi vuonna tärkeitä askelia.
Hankkeista suurin on seuraajan etsiminen Ilmavoimien Hornet-hävittäjille. Valmistajien tietopyyntöjä on tutkittu jo jonkin aikaa, ja ensi kevään kuluessa Suomesta lähtevät varsinaiset tarjouspyynnöt kaikkien viiden hävittäjämallin osalta.
Myös merivoimien neljän uuden monitoimikorvetin rakentamisesta sekä taistelujärjestelmistä on määrä tehdä hankintapäätökset. Laivue 2020 -nimellä tunnetussa hankkeessa korvataan seitsemän käytöstä poistuvaa vanhempaa alusta.
Laivat Suomesta
Uusia monitoimikorvetteja tarvitaan neljä.
Merivoimien uudet laivat on määrä rakentaa Suomessa, kun taas taistelujärjestelmän aseet ja sensorit ostetaan ulkomailta. Laivojen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2019.
Kookkaita sotalaivoja on epäilty julkisuudessa helpoiksi maaleiksi ohjuksille avomerellä. Asiantuntijoiden mukaan suuri koko selittyy käyttötarkoituksella: kriisin alkuvaiheessa pitää nopeasti miinoittaa eri suunnilla sijaitsevat tärkeät kohteet, jolloin tarvitaan sekä paljon moottorivoimaa että kantokykyä suurelle miinakuormalle. Myöhemmin alukset voivat taas toimia saariston suojassa.
Asiantuntijat vakuuttavat, että avoimella merelläkin alusten omasuojajärjestelmät ja liikkeessä pysyminen varjelevat niitä. Erään valmistelijan mukaan "ei edes suurvalta" voi maalittaa kohteita koko aikaa.
Uusien laivojen hankinnassa korostuu myös niiden kyky liikkua jäissä. Laivoihin onkin kehitetty potkuria, joka on sekä nopea että hiljainen mutta pysyy ehjänä jäissä.
– Suomi on ainoa maa maailmassa, jonka kaikki satamat jäätyvät, Merivoimista muistutetaan.
Konekisassa mukaana viisi vaihtoehtoa
Ilmavoimien seuraava monitoimihävittäjä valitaan viiden amerikkalaisen ja eurooppalaisen vaihtoehdon joukosta vuonna 2021. Tarjolla ovat amerikkalaiset F/A-18 Super Hornet (Boeing) sekä F-35A (Lockheed Martin), yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale sekä ruotsalainen Saab Gripen E.
Ensimmäisen koneen pitäisi olla Suomessa vuonna 2025. Siirtymäaika uuteen kalustoon päättyy 2030-luvun alussa.
Konemallien kehitystyö on jatkuvaa.
– 2030-luvun uhat ovat suunnittelupöydällä, 2040-luvun uhat vasta insinöörien päässä, puolustushallinnon edustaja kuvaa kilpajuoksua.
Vuoden 2030 tienoilla täyden toimintavalmiuden saavuttavan uuden hävittäjäkaluston elinkaareksi on arvioitu 30 vuotta. Koneilla pitäisi siis lentää vielä pitkälle 2050-luvulle. Samaan käyttöikään tähtäävät 1990-luvulla lentonsa aloittaneet nykyiset Hornetit.
Siirtymäajasta 2025–30 voi tulla muun muassa henkilöstön riittävyyden suhteen Ilmavoimille haastava, kun vanha kalusto pitää pitää iskussa ja samalla kouluttautua uuteen konemalliin.
Tavoitteena sama määrä koneita
Koneita täytyy olla käyttövalmiina tarpeeksi.
Suomi antoi valmistajille mahdollisuuden täydentää monitoimihävittäjien suorituskykyä myös lennokeilla, mutta siihen ei ole tietopyyntöjen vastauksissa tartuttu.
Uudet hävittäjät eivät lennä sen nopeammin tai pidempään kuin nykyiset Hornetit, toiminta-aikaa taistelutehtävässä on noin yksi tunti. Koska Suomen maantieteellinen koko on ennallaan, nykyisen suorituskyvyn korvaamiseksi tarvitaan puolustushallinnon laskelmien mukaan sama määrä koneita kuin Horneteja, joita ostettiin 64.
Neljän koneen parvia pitää saada taistelutilanteessa tarpeeksi ilmaan, eivätkä kaikki hävittäjät ole koko ajan käyttövalmiina.
– 70 prosenttia on hyvä käytettävyysaste, vain hetkellisesti voidaan käydä lähellä sataa, eräs asiantuntija muotoilee.
Tarkka hinta ei vielä selvillä
HX:nä tunnettu hävittäjähankinta on Suomelle valtava kustannus. Puolustushallinnosta vakuutetaan sen mahtuvan suunniteltuun 7–10 miljardin euron haarukkaan. Suosikkeja ei edes vahingossa nimetä, sillä valmistajien kisa halutaan pitää "verisenä" mahdollisimman pitkään. Niin saadaan paras kauppa, kuuluu perustelu.
Asiantuntijat eivät suoraan kumoa julkisuuden tietoja, joiden mukaan yhden uuden hävittäjän niin sanottu fly away -hinta voisi olla osapuilleen sata miljoonaa euroa.
Kun mukaan lisätään huolto- ja tukijärjestelmät sekä aseistus, hävittäjän lopullisen hinnan voi saada selville oikeastaan vain yhdellä tavalla – tekemällä tarjouspyynnön.
Lopullista hintaa voivat vielä heilutella muuttuvat palkka- ja materiaalikustannukset sekä valuuttakurssit.
Käyttökustannukset ovat sitten vielä asia erikseen, mutta niitä on toki maksettu nykyisistä Horneteistakin.