Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Ruotsin hallitukset saavat jouluun mennessä Suomesta mielenkiintoista postia. Puolustusministeriön kirjeessä hallituksille kerrotaan Suomessa käynnistetystä HX-hankkeesta uusien monitoimihävittäjien hankkimiseksi.
- Kohtelias ele, jolla virallisesti ilmoitetaan, että nyt on hanke liikkeellä, kuvailee hankekoordinaattori Lauri Puranen puolustusministeriöstä.
Kirje menee tiedoksi myös viidelle hävittäjävalmistajalle: amerikkalaisille Lockheed Martinille ja Boeingille, ranskalaiselle Dassaultille, ruotsalaiselle Saabille ja brittiläiselle BAE Systemsille, joka edustaa Eurofighter-yhteenliittymää.
Ilmavoimien komentajan kenraalimajuri Kim Jäämeren mukaan nämä valmistajat saavat varsinaisen yksityiskohtaisen tietopyynnön seuraavassa vaiheessa helmikuussa ”mikäli ei yllätyksiä tule”.
Vaikka tiedustelu suunnataan valmistajalle eikä tiettyyn konetyyppiin, todennäköisinä Hornetien seuraajina on pidetty Lockheed Martinin F-35:tä, Boeingin F/A-18 Super Hornetia, Saabin Jas Gripeniä, Dassaultin Rafalea ja Eurofighterin Typhoonia. Jäämeri mainitsi keskiviikkona myös vanhemmat F-15- ja F-16-amerikkalaismallit.
- Mainitut konetyypit ovat sellaisia, jotka me olemme tunnistaneet olevan sellaisessa vaiheessa, että ne voisivat meidän tarpeet täyttää, Jäämeri sanoo.
Komentaja on itse istunut kaikkien ”takapenkkikyydissä”, pois lukien vain yksipaikkaisena versiona valmistettava F-35, josta kokemukset rajoittuvat simulaattoriin.
Toiveissa koeteltua kestävyyttä
Ilmavoimat selvittää tarjokkaiden operatiivista kykyä ja elinkaaren kestävyyttä. Riittävän ”kypsä” kone ilman lastentauteja, mutta samalla riittävästi jäljellä olevaa tehokasta ja varmaa toiminta-aikaa, Jäämeri kuvaa tasapainoilua.
Komentajan mukaan uudet hävittäjät hankitaan lähtökohtaisesti 30 vuodeksi kuten Hornetitkin aikanaan. Kahden eri hävittäjämallin hankkimista ei ole suljettu tässä vaiheessa pois. Hankintasopimus uusista koneista on määrä solmia vuonna 2021.
Tarjouspyynnöissä kuvaillaan Suomen koneille asettamia tarpeita ja tehtäviä ja esitetään erilaisia vaihtoehtoisia paketteja. Erityinen paino on sillä, että monitoimihävittäjä kykenee useisiin erilaisiin tehtäviin. Kyvyt pitää myös kyetä simulaatioilla ja mallinnuksella osoittamaan.
- Saa tietysti osoittaa taistelukokemuksellakin, Jäämeri lisää.
Hankittavien koneiden lukumäärään Jäämeri ei ota kantaa, mutta puheista saa sen kuvan, ettei se poikkea nykyisestä ainakaan alaspäin.
- Laivasto on joka tapauksessa aina Suomessa erittäin niukasti mitoitettu, niin kuin nytkin, tähän turvallisuusympäristöön.
Hornetit vielä hyvässä iskussa
Jäämeri kehuu vuolaasti nykyisiä monitoimisia Horneteja. Uusi ylläpitopäivitys ja pitkän kantaman JASSM-ohjukset parantavat koneiden ilmasta maahan -iskukykyä.
- Ilmavoimat on ottanut siitä paljon irti, ja se on vastannut meidän tarpeisiin, Jäämeri kuvaa Hornetia.
Hornetit pysyvät hyvässä iskussa 2020-luvulle, jolloin ne alkavat poistua käytöstä. Samaan aikaan Suomen lähialueilla alkaa olla käytössä pitkäkantoisia ilma-aseita ja häiveteknologiaa, joihin uusilla monitoimihävittäjillä halutaan vastata.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Jäämeri perusteli pyynnöstä miljardien eurojen hankkeen järkevyyttä talouskriisissä olevassa maassa.
- Kriisiesimerkit maailmalta osoittavat, että sellainen maa, jonka ilmapuolustus pettää, on ilmahyökkääjän armoilla.