Putinin mielestä hyökkäyspäätös olisi pitänyt tehdä aikaisemmin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on viimeisen seitsemän päivän aikana kaksi kertaa sanonut tehneensä virheen.
Virhe koskee Ukrainaa ja liittyy suurhyökkäyksen aloittamiseen helmikuussa 2022.
Putin ei tosin ole tullut siihen tulokseen, että hyökkääminen olisi pitänyt jättää väliin. Sen sijaan Venäjän presidentti katsoo, että suurhyökkäys olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin.
Ensimmäistä kertaa Putin puhui virheestään kommentoidessaan päätöstä hyökätä Ukrainaan 19. joulukuuta pidetyssä kyselymaratonissa. Putinilta kysyttiin, hyökkäisikö hän uudelleen Ukrainaan.
Vaikka sotatilanne on tällä hetkellä Ukrainan kannalta vaikea, epäonnistui Venäjän suurhyökkäys tavoitellun nopean voiton saavuttamisessa. Venäjä on lisäksi kärsinyt valtavia miehistö- ja kalustotappioita.
Putinin mukaan hänen olisi pitänyt tehdä hyökkäyspäätös aikaisemmin. Hyökkäyksen tekemiseen olisi myös pitänyt valmistautua järjestelmällisemmin etukäteen.
Putin myös väitti valheellisesti , että Venäjä hyökkäsi "spontaanisti" Ukrainaan helmikuussa 2022 sen jälkeen, kun Ukraina sanoi, ettei se noudata Minskin tulitaukosopimusta.
Syyskuussa 2014 solmittu tulitaukosopimus murtui jo seuraavan vuoden alussa ja verrattain matalan intensiteetin sota Venäjän, separatistijoukkojen ja Ukrainan välillä jatkui helmikuun 2022 suurhyökkäykseen asti.
Lue myös: Venäläisprofessorilta synkkä ennuste Putinille
10:11
Katso myös: Putin piti puhemaratonin – mihin hän Venäjää vie?
Toinen kerta
Putin toisti väitteensä virheestään uudelleen 22. joulukuuta antamassaan haastattelussa.
Putinin mukaan on mahdotonta sanoa, milloin hyökkäys olisi pitänyt aloittaa. Siihen olisi kuitenkin pitänyt valmistautua ja "valita oikea hetki", eikä "odottaa hetkeen, jolloin ei ole enää mahdollista tehdä mitään".
Presidentin mukaan Ukraina ja länsi johtivat Venäjää harhaan, kun ne eivät toteuttaneet Minskin sopimuksen ehtoja. Se antoi Ukrainalla aikaa valmistautua tuleviin sotilastoimiin Venäjää vastaan, Putin väitti.
Tiedossa on, että Ukraina voimisti armeijaansa Minskin sopimuksen jälkeen, mutta tämän se teki juuri Venäjän hyökkäyksen pelon ja yhä jatkuvien taisteluiden vuoksi.
Minsk II:sta on kritisoitu lännessä siitä, ettei se asettanut suoraan vaatimuksia Venäjälle. Venäjän voimakkaasti tukemia Itä-Ukrainan separatisteja käsiteltiin prosessin aikana usein täysin itsenäisinä toimijoina, mikä ei vastannut todellisuutta.
Venäjä on toistuvasti eri yhteyksissä syyttänyt sodasta sekä Ukrainaa että puolustusliitto Natoa, jonka jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa myös aseellisesti. Venäjä on sotapropagandassaan usein todennut maan taistelevan Ukrainassa Natoa vastaan.
Kremlin keskeinen argumentti sodan aloittamiselle on ollut, että Naton leviäminen suoraan Venäjän rajoille uhkaa sen turvallisuutta.
Lue myös: NYT: Tiedustelu paljastaa, kenen idea Pohjois-Korean joukkojen lähettäminen Venäjälle oli
0:34
Zelenskyi julkaisi karun videon Ukrainaa vastaan taistelevista pohjoiskorealaisista.
Zelenskyin "käyttökelvoton" suunnitelma
Minskin sopimusten epäonnistuminen luo pitkän varjon myös mahdollisten tulevien neuvotteluiden ylle.
Puheet rauhanneuvotteluista ovat lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Donald Trump voitti marraskuussa Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Trump on luvannut lopettaa sodan nopeasti ja hän suhtautuu selvästi Joe Bidenin hallintoa kriittisemmin Ukrainan kalliina pidettyyn tukemiseen.
Ukraina vaati pitkään Venäjän joukkojen vetäytymistä kaikilta sen miehittämiltä alueilta, mutta loppuvuoden aikana maan viranomaiset presidentti Volodymyr Zelenskyitä myöten ovat todenneet, että alueluovutuksia on pakko tehdä.
Zelenskyi on myöntänyt, ettei Ukrainalla ole tällä hetkellä sotilaallista voimaa työntää venäläisjoukkoja pois alueiltaan. Venäjä on edennyt syksyn aikana nopeammin kuin kertaakaan sodan alun jälkeen.
Ukraina on vaatinut rauhan takeeksi joko jäsenyyttä puolustusliitto Natossa tai muita vahvoja turvatakuita. Marraskuussa Zelenskyi ehdotti, että taistelut voisivat päättyä, jos puolustusliitto Nato ottaisi jäsenekseen sen osan Ukrainaa, jota Venäjä ei tällä hetkellä miehitä.
Tämä rauhansuunnitelma on "käyttökelvoton", totesi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau tuoreeltaan MTV Uutisille. Näin siksi, että sen enempää Venäjä kuin puolustusliitto Nato eivät tule suostumaan siihen.
– Nato-maat eivät halua edes neuvotella Ukrainan Nato-jäsenyydestä sota-aikana. Joidenkin Nato-maiden antamat turvatakuut voisivat olla eri asia, Nizhnikau sanoi.
Lue myös: WSJ: Uutta tietoa Venäjän saamista aseista
Se, mitä Ukrainan president ti Zelenskyi pohtii sodasta on vähemmän tärkeää kuin se, mitä Putin sanoo, asiantuntija arvioi.
"Venäjä tuntee lännen heikkouden"
Zelenskyin mukaan Ukraina voisi saada Venäjän miehittämät alueet takaisin "diplomatian keinoin". Venäjä miehittää Ukrainasta vajaata viidennestä ja Venäjä on tehnyt selväksi, että se aikoo pitää kiinni valtaamistaan alueista.
Koska sotatapahtumat suosivat tällä hetkellä Venäjää, on se mitä Zelenskyi pohtii sodasta on vähemmän tärkeää kuin se, mitä Putin sanoo, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapurusto ja Euraasia ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Kremlin perusajatus on ollut, että länsi kyllä kyllästyy sotaan, tuki hiipuu ja Venäjä lopulta saa haluamansa. Venäjä kun on sekä väestöltään että taloudeltaan Ukrainaa suurempi valtio.
Lännessä kuulluista lukuisista juhlapuheista huolimatta erityisesti kuluvan vuoden aikana on alkanut näyttää siltä, että Venäjän strategia ja sen taustalla olleet oletukset lännen tuesta osuvat oikeaan.
– Venäjä luottaa ajan olevan sen puolella. Venäjällä on paljon enemmän voimavaroja ja ne ovat sen omia, joten se voi valita, kuinka se käyttää niitä, Moshes katsoi.
– Venäjä tuntee nyt lännen heikkouden, Moshes jatkoi.