Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti keskiviikkona sotatilalain Ukrainan alueille, jotka Venäjä väittää liittäneensä itseensä.
Putin kertoi kansallisen turvallisuusneuvoston televisioidussa kokouksessa allekirjoittaneensa asetuksen sotatilalaista.
Venäjä väittää liittäneensä itsensä Ukrainalle kuuluvat Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan alueet. Laittomia alueliitoksia ei ole tunnustettu kansainvälisesti.
Kremlin julkaiseman asetuksen mukaan sotatilalaki astuu voimaan varhain torstaina. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi CNN:n mukaan Venäjän valtion omistamalle uutistoimisto Ria Novostille, että Venäjä ei aio sulkea alueiden rajoja sota-ajan poikkeustilasta huolimatta.
Putin syytti myös Ukrainaa siitä, ettei se suostu neuvottelupöytään Venäjän kanssa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin turvallisuusneuvoston kokouksessa 19. lokakuuta.
– Kiovan hallinto on kieltäytynyt tunnustamasta kansan tahtoa, se hylkää kaikki neuvotteluehdotukset, tulitus jatkuu ja siviilejä kuolee, Putin väitti uutistoimisto AFP:n mukaan.
Yhdysvallat on luonnehtinut sotatilalakia epätoivoiseksi taktiikaksi vahvistaa valtaansa alueilla. Yhdysvaltojen ulkoministeriön edustaja Vedant Patel sanoi tiedotustilaisuudessa CNN:n mukaan, ettei Venäjää haluta näillä alueilla ja että ukrainalaiset vastustavat Venäjän laitonta miehitystä.
Valtuudet ratsioihin ja leireihin
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että sotatilan julistaminen kuvastaa Venäjän pyrkimystä saada Etelä- ja Itä-Ukrainan miehitetyt alueet hallintaansa.
– Tosiasiassahan Venäjällä ei ole näihin alueisiin täyttä kontrollia, Haavisto sanoo.
Venäjän strategisesta kulttuurista väitellyt Martti J. Kari sanoi STT:lle, että julistuksen myötä Venäjä saa valtuudet esimerkiksi perustaa liikenteen tarkastuspisteitä, tehdä ratsioita ihmisten kodeissa, pidättää ihmisiä määräämättömäksi ajaksi ja perustaa leirejä ihmisille, joiden epäillään olevan Ukrainan puolella.
Karin mukaan sotatilalain käyttö kertoo siitä, että Venäjä kokee tarvetta nujertaa paikallisväestön ja partisaanien vastarintaa, hän arvioi.
Jyväskylän yliopiston opettaja, entinen sotilastiedustelun apulaispäällikkö Martti J. Kari Helsingissä 20. syyskuuta 2019.
Lisäksi Venäjä haluaa hänen mukaansa osoittaa Ukrainalle, että liitetyt alueet ovat osa Venäjää ja Venäjä tekee siellä mitä haluaa.
Ukraina reagoi ilmoitukseen tuoreeltaan ilmoittamalla, ettei laki muuta mitään maan kannalta, vaan se jatkaa yrityksiä ottaa alueet takaisin itselleen.
Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak sanoi Twitter-viestissään, että sotatilalain voimaan astuminen on vain yritys Venäjältä laillistaa ukrainalaille kuuluvien alueiden ryöstäminen.
Haavisto: Voi lisätä paikallisten ahdinkoa
Laajemmat toimivaltuudet voivat Haaviston mukaan lisätä paikallisen väestön ahdinkoa.
– Jos siellä on ihmisiä, jotka vastustavat Venäjän hallintoa, heidän asemansa käy tukalammaksi tämän myötä.
Haavisto odottaa, että lähipäivät tulevat näyttämään, kuinka paljon uudet toimet lisäävät siviilien ahdinkoa alueella.
Hän huomauttaa, että Venäjän iskut siviilikohteisiin eri puolilla Ukrainaa lisäävät jo painetta uusien Venäjän-vastaisten pakotteiden asettamiselle ja vanhojen valvonnan tiivistämiselle.
9:00
Mikä on ollut presidentti Putinin suurin virhe? Haastattelussa Mika Aaltola
– Sotatilalain osalta nähdään, sisältyykö siihen sellaisia ihmisoikeusloukkauksia, joihin on tarpeellista reagoida edelleen.
Putin allekirjoitti keskiviikkona toisenkin asetuksen, joka estää ihmisten liikkumisen kahdeksalla alueella Ukrainan rajan tuntumassa Etelä-Venäjällä sekä Venäjän vuonna 2014 valtaaman Krimin ja Sevastopolin alueita.
Ihmiset eivät voi enää vapaasti liikkua näille alueille tai pois niiltä.