Raija Pellin ja Terho Miettisen tuore kirja "Harhaanjohtajat" kertoo sisäpiiristä käsin ihmisyyden pimeistä puolista. Mikä tekee niin "vahvauskoiseksi", että on valmis sietämään väkivaltaa, alistamista, seksuaalista hyväksikäyttöä, pedofiliaa ja puhdasta ryöstämistä?
"Jeesus tykkää laihoista tytöistä" on karismaattisen johtajan Tapani Koivuniemen slogan. Sellainen oli tarpeen, sillä Koivuniemen firmassa nälkäpalkalla työskennelleillä diplomi-insinööreillä ei oikeastaan riittänyt raha elämiseen.
Kirjan mukaan seuraajansa tuhoavissa hengellisissä yhteisöissä on yhteistä se, että niistä puuttuvat suojamekanismit, joita esimerkiksi evankelisluterilaisessa kirkossa on.
Hämmästyttävintä on kuitenkin huomata, miten karismaattinen henkilö pystyy manipuloimaan seuraajansa täysin järjenvastaiseen toimintaan kerta toisensa jälkeen.
Lahkojen tilkkutäkki
Suomalaisessa lahkokentässä on ollut sen verran kirjavaa, että kaikkia mahdollisia lahkoja ei kirjassakaan käydä läpi. Luettavaa on kuitenkin aivan riittävästi siihen, että saa kattavan kuvan toiminnasta.
Historiallisista lahkoista mainitaan muun muassa kartanolaisuus, åkerblomilaisuus ja korpelalaisuus. Niihin tutustuminen on toivottavaa jo senkin takia, että lahkojen toimintaperiaatteet näyttävät kestävän aikaa. Mallit toistuvat.
Tässä on kirjan ansio, sillä se auttaa tunnistamaan erilaisten lahkojen, herätysliikkeiden ja uskonnollisten yhteisöjen toimintatapoja sellaisten ihmisten kautta, jotka ovat olleet jäseninä tai silminnäkijöinä.
Samalla valkenee, kuinka vaikeaa ilmiöön on puuttua silloinkin, kun johtaja vie lahkonsa jopa täysin perverssiin suuntaan.
Lahkoihin kuuluvat uskovat johtajansa yliluonnollisiin kykyihin ja jumalyhteyteen. Johtajat puhuvat jumalan äänellä horroksessa ja ajavat pois riivaajia.
Alma-tädin "alttarisiunaus"
Kartanolaisuuden karismaattinen johtaja Alma Kartano vaikutti 1900-luvun alkupuolella. Alma kielsi lihan syömisen, mutta söi sitä itse. Kielsi autolla ajamisen, mutta käytti autoa itse.
Alman ja hänen ystävänsä Tildan mielestä lapset olivat yksinkertaisesti kaikkein syntisimpiä olentoja maan päällä ja sitä myöten seksi ja avioliitto tietysti synkimmästä helvetistä ja viranomaisten siunaamaa huoraamista.
Ja koska lapset olivat syntisistä pahimpia, he tarvitsivat erityisen "alttarisiunaamisen", jossa Alma yhdessä Tildan kanssa otti lapsia vastaan vinttihuoneessa. Jokainen voi hyvin arvata, mihin Alman ja Tildan siunaamiset tähtäsivät.
Ainakin sukuelimet olivat Alma-tädin tiukassa puristuksessa, kun Tilda-täti sopersi saarnaa horroksessa, alastoman siunattavan vieressä. Silti kaikki uskoivat, että kaksikolla oli erityisiä yliluonnollisia kykyjä ja Tildan soperrus tuli suoraan jumalalta.
Kaverusten kehittämä "Jumalan Kivi" oli puolestaan rankaisumenetelmä. Siinä syntinen joutui makaamaan joskus jopa koko yön Alma-tädin alla.
Kartanolaisia on edelleen harvassa, mutta liike liukeni kuitenkin lähes olemattomiin Alman kuoltua.
Alma Kartano näyttäytyi ulkopuolisille karismaattisena ja ystävällisenä naisena.
Maria Åkerblom -horrossaarnaaja
Maria Åkeblom veti viimeisen henkäyksensä vasta 1981. Sitä ennen hän onnistui saamaan itselleen adoptiovanhemmat 20 vuoden iässä, aiheuttaa "kasvatusvanhemmilleen" välirikon, horrossaarnata tuhansille ja saada aina tahtonsa läpi esittämällä kouristuskohtauksia.
Maria joudutti kasvattivanhempiensa eroa nukkumalla samassa sängyssä pariskunnan välissä. Vaimoa piinattiin lahkolaisten toimesta.
Horrossaarnaaja myös agitoi seuraajansa syyllistymään rikoksiin ja luovuttamaan omaisuutensa. Seuraajat tekivät Åkerblomin puolesta nimismiehen murhayrityksiä myrkyllä ja pommi-iskulla.
Åkerblom päätyi lopulta vankilaan, mutta jatkoi toimiaan sieltä. Liike ei kuitenkaan enää "lähtenyt lentoon", vaan Åkerblom jatkoi tuomion jälkeen elämäänsä esiintyen rikkaana perijättärenä, joka toimi parkettialalla.
Maria Åkerblom oli karismaattinen ja neitseellisen oloinen nainen, joka eli moraalitonta elämää kannattajiensa lahjoittaman omaisuuden turvin. Hän sairastui lopulta alkoholismiin.
Seuraajat kärsivät erilaisista dissosiatiivisista oireista, jotka tulivat ilmi Åkermanin kuoltua.
Korpelalaiset tekivät itse viinakset kokoontumisiinsa. Jäsenistöä tuomittiin alkoholilain rikkomisesta. Kuva ei liity lahkoon.
Korpelalaisuus
Kolmas kirjan vanhemmista esimerkkilahkoista on lähtöisin vanhoillislestadiolaisuudesta. Sen taustalla on ähtäriläinen 1930-luvulla vaikuttanut lestadiolaissaarnaaja Toivo Korpela ja myöhemmin johdon kaapannut Niilo Holmberg alias Sigurd Siikavaara.
Maailmanloppua odottaneen lahkon toiminnalle tuli leimalliseksi viinan juonti ja korostunut seksuaalisuus. Kun Toivo Korpela erosi lahkostaan, Holmbergin valta kasvoi merkittävästi.
Holmberg piti itseään Kristuksen edustajana ja lahkolaiset pitivät itseään sen vuoksi synnittömiä. Synnittömyyden ajatuksen ansiosta perinteistä "syntiä" ei enää tarvinnut miettiä ja lahkolaiset laittoivat paloviinapannun porisemaan. Korttipelit, viina ja tanssiminen tulivat osaksi tätä jumalallista toimintaa.
Holmbergin oppien mukaan seksi on Jumalan luomistekojen ylistystä. Lahkon sisällä nuoria naisia tuli poikkeuksellisen paljon raskaaksi.
Lahkon rituaaleissa kampailtiin toisten karvoituksia ja pensselöitiin peräaukkoa veteen kastetulla pullasudilla.
Lopulta lahko hiipui, kun sen johtajia passitettiin vankilaan alkoholilain rikkomisesta ja alaikäisiin tyttöihin sekaantumisesta. Osa jäsenistä päätyi mielisairaalaan.
Nykypäivän lahkonjohtaja rakastaa rahaa
Kirjan mukaan nykypäivän Maria Åkerblom lienee Tapani Koivuniemi, joka on rakentanut itselleen lahjakkaiden, mutta hyväuskoisten ihmisten avulla bisneksen.
Yhdistävää on muun muassa se, että molemmat ovat luvanneet seuraajilleen yhteisöjensä tekevän vielä maailmanhistoriallisesti "merkittäviä mainetekoja".
Koivuniemen lahkon juuret ovat "Ristin Kilta"-nimisessä hengellisessä ryhmittymässä, joka syntyi jo vuonna 1947 Espoon Otaniemessä. Ristin Kilta on yhteiskristillinen opiskelijayhdistys. Koivuniemi tuli 80-luvulla Ristin Kiltaan, mutta hyvin pian killan ja Koivuniemen lahkon tiet erkanivat.
Koivuniemi on kertonut pysäyttäneensä luodin käsillään, saaneensa salaman iskemään haluamaansa kohtaan ja muuttaneensa veden bensiiniksi.
Vapaa kanssakäyminen lahkolaisten kesken esimerkiksi "pyhän suunannon" avulla sekä naisten alistaminen aviomiehen edessä ryömimisharjoituksin on ollut Koivuniemen lahkon erikoisuuksia.
Koivuniemi repii osakeyhtiölleen tulosta ylipitkiä työpäiviä tekeviltä seuraajiltaan.
Koivuniemen lahko tarjoaa jumalan sanan lisäksi työtä pienellä palkalla. Arkistokuva.
Lahkonjohtaja testaa kuuliaisuuden
Koivuniemen lahkolaisten uskoa on testattu ainakin painoindeksin avulla.
Koska "Jeesus tykkää laihoista tytöistä", naisten hyväksytty painoindeksi oli jossakin vaiheessa 17 ja miehillä 19.
Lahkosta on myös erottu, mutta silloin tietää olevansa paitsi saatanan riivaama, niin myös mielenvikainen.
Lahkon toiminnasta kirjassa kertova henkilö pelkää turvallisuutensa vuoksi ja esiintyy nimettömänä.
Kirjasta voi päätellä, että Koivuniemen motiivina on enemminkin raha kuin paratiisi, sillä vaikka hän nostaa konsernistaan vain pientä palkkaa ja elää vaatimattomasti työntekijöidensä tavoin, osinkoja on nostettu satoja tuhansia euroja.
Koivukankaan toiminta on kiinnostavaa myös siksi, että mm. Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen oman ilmoituksen mukaan sen asiakkaina on useita ministeriöitä ja esimerkiksi Kela.
Tapani Koivuniemi on nimittänyt itseään vaatimattomasti kuninkaaksi.
Amerikkalaistyylisen saarnaaja Leo Mellerin mukaan kosmonautit maalasivat taannoin kuun punaiseksi. Verikuu palasi Mellerin puheisiin 2014.
"Anekauppa" kukoistaa
Leo Meller toi Suomeen amerikkalaistyyppisen lahkoilun, johon olennaisena osana kuuluu saarnaamisen lisäksi kyky vakuuttaa ihmiset luopumaan rahoistaan keräyksin ja laskuttamalla milloin mistäkin.
"Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa"-tyyppinen toiminta näyttää siis olevan edelleen voimissaan ja anekauppa käy.
Muiden lahkonjohtajien tapaan Meller uskoo tietenkin itse olevansa kaiken lain yläpuolella. Hän keräsi aikanaan rahaa "mustaan kassaan" pelastaakseen Neuvostoliiton vainoamia kristittyjä itärajan takana.
Kirjan mukaan todisteita keräysten tuoton päätymisestä oikeaan osoitteeseen ei ole. Meller onnistui tienaamaan laittomilla keräyksillä yhteensä 10 miljoonaa markkaa.
Meller on lisäksi heikkona naisiin. Hän on kuitenkin onnistunut perustelemaan lukuisia seikkailujaan sillä, että "jo ajatus avioliitosta tekee seksistä soveliasta jumalan silmissä".
Maailmanlopun profeetta
Kirjan perusteella Meller on erikoistunut maailmanlopun ennustamiseen ja profeettana toimimiseen, aina vallitsevat olosuhteet huomioiden.
Vuoden 1982 nälänhätä Suomessa jäi kuitenkin kokematta. Samoin erilaiset demonien ja- henkivaltojen hyökkäykset 1980-luvun puolivälissä.
Kaikista lehtijutuista ja epämääräisistä profetioista huolimatta Meller on onnistunut kasvattamaan "mediaimperiumiaan" ja keräämään edelleen jatkuvalla pelottelulla miljoonia hyväuskoisten euroja.
Meller myös hehkuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.
Parannetaan sairaita ja häädetään demoneja
Nykyajan lahkoista kirjassa mainitaan myös Pirkko Jalovaaran Rukousystävät. Alppilan pastori Seppo Juntunen ja markkinointiosaaja Jalovaara perustivat aikoinaan Rukouspalvelu-yhdistyksen ja suosio oli taattu.
Jalovaara halusi enemmän ja vei yhdistyksen henkilörekisterin mukanaan uuteen firmaansa nimeltään Rukousystävät.
Demoneilta ihmisiä pelastava Jalovaara on "ihmeparantunut" ja tuttu TV:stä. Hän pelaa julkisuudella ja on pahoittanut mielensä, jos hänestä kertova juttu ei miellytä. Hänen toimintaansa on pumpattu rahaa muun muassa yritysmaailmasta.
Jalovaaran tie kukkarolle käy kirjan mukaan lähinnä sairaiden parantamisen kautta, keräyksin ja kolehdein. Varoista Jalovaara on nostellut itselleen aika ajoin lähes kymppitonnin kuukausipalkkaa. Jalovaara odottelee parasta aikaa käräjäoikeuden tuomiota.
Pirkko Jalovaara sai tuomion rahankeräysrikoksesta.
Kuolleista herättäminen meni pieleen
Maagiset tarinat ja yliluonnolliset ilmiöt toivat Nokia mission kartalle. Tilaisuuksissa kuultiin profeettoja. Liikkeen ohjaksissa oli Markku Koivisto, joka keräsi sievoisia summia hyväuskoisten varoja parantamalla sieluja.
Koivisto yritti myös herättää kuolleita. Kirjassa eräs Koiviston seikkailuihin osallistunut kertoo, kuinka Koivisto kävi ruumishuoneella mukanaan vaatteita vainajalle ja tietysti kengät, jos vainaja päättäisi lähteä kävelemään saman tien.
Rukoilun kestäessä Koivisto epäili nähneensä vainajan huulien jo liikkuvan. Vainaja ei kuitenkaan herännyt ja selityksenä oli se, että joku ei halunnut hänen heräävän. Herättäjien joukossa saattoi myös olla syntinen, koska rukous ei tepsinyt.
Myöhemmin Koivisto tuomittiin ehdolliseen nuoren miehen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Koivisto erotettiin "omasta" liikkeestään ja hän poistui maasta vähin äänin.
Koivisto on kuitenkin kirjan mukaan palannut Suomeen pari vuotta sitten.
Kirja tuo esille sen, kuinka vaikea asia homoseksuaalisuus on lahkoissa. Lahkoissa seksuaalisuus näyttää muutenkin korostuvan joko kiellettynä hedelmänä tai jonkinlaisena lahjana, jota jaetaan kaikkien yhteisön jäsenien kesken.
Toteuttamistapa vaikuttaa kuitenkin olevan lähinnä johtajan fantasioiden tekemistä todeksi.
Nokia Mission Markku Koivisto piilotteli homoseksuaalisuuttaan.
"Uskon Sana" haluaa globaaliksi toimijaksi
Nykyisistä lahkoista mainitaan lisäksi Patrick Tiaisen Uskon Sana. Tiainen kuulee enkelten ääniä. Kirjan mukaan pyhä henki johdattelee Tiaista muutenkin.
Kokkolassa ja Porissa toimiva yhteisö on saavuttanut lukuisia seuraajia ja se suunnittelee laajentuvansa ulkomaille.
Tiainen on saarnannut myös muun muassa Vuosaaren kirkossa Helsingissä. Hänen mukaansa lapset ovat jumalan sotilaita.
Saarnatilaisuuksiin osallistuneilla lapsilla on ollut pelkotiloja, mutta uskonyhteisöjen toimintaan ei saa puuttua, jos yhteisö on rekisteröity.
Lapsiasianvaltuutettu on jo jättänyt esityksen uskonnonvapauslain selvennyksestä. Sillä välin vanhemmista häädetään demoneja lasten silmien alla.
Lasten asema lahkossa on epäselvä. Uskonnonvapauslakiin halutaan selvennystä.
Narsismia ja kielillä puhumista
Kirja käy läpi sen, miten yliluonnollisen tenhovoimaa ei kannata väheksyä eikä sitä, miten täysjärkinenkin henkilö muokkautuu ajan myötä yhteisöön sopivaksi. Ihmisen minuus joutuu rankkaan manipulaatioon, jota ryhmäpaine tukee.
Musta selitetään valkoiseksi ja päinvastoin. "Vahvauskoisen" elämässä on psyykkisiä vääristymiä. Pelätään paholaista vainoharhaisuuteen asti ja sulkeudutaan ulkomaailman tavoittamattomiin.
Karismaattisten johtajien narsistista ihailun tarvetta ja lahkojen ryhmänarsismia käydään läpi asiantuntijoiden kommentein. Narsismia käsitellään erityisen paljon.
Ihailua himoitseva lahkon johtaja vastaakin varsin hyvin yleistä käsitystä persoonallisuushäiriöisestä narsistista, joka imee energiaa lähipiiriinsä huijaamiltaan henkilöiltä täyttääkseen oman sisäisen tyhjyytensä kuin "vampyyri"ikään.
Johtaja kehuu ja haukkuu , nostaa ja laskee –ilman logiikkaa. Lahkolainen menettää uskon itseensä ja omaan järkeensä, koska omien ajatusten ja johtajan sanoman välinen ristiriita on niin suuri.
Tai jos huomaa jotakin omituista, asian korjaaminen jätetään jumalalle. Jos korjattavaa on. Jäsenistä tulee mestareita selittämään johtajansa virheitä ja epäloogisuuksia.
Ominaista lahkon johtajalle näyttäisi olevan poikkeuksellisen karsiman lisäksi kyky valehdella, tunteettomuus ja kyky näytellä tilanteeseen sopivalla tavalla. Maallinen mammona näyttää myös kiinnostavan useimpia poikkeuksellisen paljon.
Miksi lahkoon ja miten sieltä pois?
Onneksi kirjassa myös kerrotaan, miten lahkoihin yleensä päädytään. Narsistinen johtaja "haistaa" potentiaalisen seuraajan.
Tulilinjalla ovat kriisiä läpikäyvät ja jostain syystä elämänhallintansa menettäneet ihmiset.
Se miten lahkosta pääsee eroon on pitkä prosessi, jossa ihminen joutuu rakentamaan minuutensa uudestaan. Siihen tarvitaan usein ammattiapua ja vertaistukea.
Jumalan valtakunnan valitut
Kirjassa on lainauksia mm. vankilapsykologi Hannu Lauermalta ja sosiaalipsykologian professori Antti Eskolalta.
Eskola on todennut näin:
"Suomesta löytyy yhteisö, jolla on kollektiivinen harha, että vain sen jäsenet pelastuvat ja kuuluvat jumalan valtakuntaan."
Kyse on vanhoillislestadiolaisuudesta. Kaikki muut ovat syntiensä kanssa automaattisesti matkalla helvettiin.
Eskola kuitenkin painottaa puhuvansa yhteisöstä, ei sen yksittäisestä jäsenestä.
Vanhoillislestadiolaisia Suviseuroissa.
KORJAUS: Jutusta korjattu 12.4.2017 klo 14:04 Ristin Killan perustamisajankohta ja yksityiskohta sen ja Koivuniemen lahkon yhteydestä.