Rölli-peikkona tunnetun Allu Tuppuraisen isoäiti oli karismaattinen profeetta ja lahkojohtaja Tekla Holopainen. Hän otti Myrttilaakso-uskonyhteisöönsä naisia ja lapsia, jotka olivat kohdanneet elämissään kärsimystä.
Tuoreessa tietokirjassa kerrotaan Myrttilaakso-uskonyhteisön ja sen perustajan Tekla Holopaisen tarina.
Holopaisen tausta oli hyvin niukka ja köyhä.
– Hän teki lapsenlikan töitä ja oli huutolaisena, kertoo Hurskaat ja hauraat -tietokirjan kirjoittanut Arto Julkunen Huomenta Suomen haastattelussa.
– Jos ajatellaan maaseudun rakennetta, niin hän oli köyhimpien joukossa
Uskoon Holopainen tuli 17–18-vuotiaana ja parin vuoden kuluttua nuori nainen aloitti saarnaajan uran.
Myrttilaakso syntyy
Vuonna 1940 Ypäjälle perustettu orpokoti Valo oli uskonyhteisöistä ensimmäinen, mutta pian yhteisö muutti Lempäälään. Tämä yhteisö kuitenkin hajosi.
Asiat etenivät Tekla Holopaisen saatua perintömaata.
– Hän sai maata ja puuta sen verran, että aloitti rakennustyöt Vehmersalmella. Syntyi Myrttilaakso.
Myrttilaakson uskonyhteisö oli tarkoitettu pääasiassa naisille ja orpolapsille. Vuonna -45 sinne alkoi muuttaa ihmisiä eri puolilta Suomea.
Yhteisö toimi kotina elämässään kärsimystä kohdanneille naisille. Se teki lähetystyötä Saksaan, minkä vuoksi yhteisön puhutuin kieli 70-luvulla oli saksa.
Haureudesta linnaan
1950-luvulla yhteisö joutui huonoon maineeseen, sillä Holopainen ja yhdeksän muuta uskonsisarta saivat syytteen tuon ajan lain mukaan "haureudesta" eli keskinäisistä sukupuolisuhteistaan.
– Tekla Holopainen kävi istumassa 1,5 vuotta, tietokirjailija Julkunen kertoo.
Asia oli tuolloin arka ja häpeällinen.
– Tämä loi varjon pitkäksi aikaa. Myrttilaakso laittoi tiedottamiseen stopin ja ajoi lehtimiehet ulos sieltä.
Useita syitä lahkojen väärinkäytösten takana
Myrttilaakso ei ole ainoa lahko, johon liittyy jotain seksuaalista, ja johon saattaa liittyä myös hyväksikäyttöä. Onko asia aina näin?
– Ei aina, mutta se on yksi näkökulma, joka sieltä nousee esille. Tähän on monenlaisia syitä, sanoo kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaatti Jussi Sohlberg.
– Lahkotyyppisillä liikkeillä on usein johtaja, joka on hyvin karismaattinen. Hän on henkilö, joka kykenee manipuloimaan ihmisiä.
Tietokirjailija Julkusen mukaan seksuaaliset salaisuudet ovat tyypillisiä uskonlahkoille.
– Mitä mennään karkuun, se tulee vastaan, Arto Julkunen sanoo.
– Jos on ollut kovin seksuaalikielteinen, niin se iskee takaisin kahta voimakkaampana. En puhu pelkästään Myrttilaaksosta, vaan muutenkin. Jos on hyvin maailmankielteinen asenne, seksuaalisuus ja hyväksikäyttö tulevat kuvioon mukaan. Käytetään yliluonnollista auktoriteettiasemaa, Sohlberg lisää.
Lahkoja Suomessa edelleen
Lahkotyyppinen uskonnollisuus ei ole tämän päivän Suomessa trendikäs asia.
– Hyvin pieni joukko suomalaisista ajattelee, että yksi uskonto edustaa totuutta ja kaikki muut uskonnot ovat väärässä, tutkimuskoordinaatti Jussi Sohlberg kertoo.
– Ei siitä silti pääse mihinkään, että tämän kaltaisia lahkotyyppisiä liikkeitä on Suomessa edelleen.
Arto Julkunen nostaa esiin tuoreen esimerkin karismaattisen johtajan ympärille syntyneestä liikkeestä.
– En malta olla kertomatta, että 30 kilometrin päähän [Leppävirralle] avattiin kolmisen viikkoa sitten Äiti Amma -keskus, Julkunen sanoo.
– Ihan samoja sanoja käytettiin, että katsotaan, mitä tästä tulee kuin lausuttiin Myrttilaakson syntyessä.