Suomen ilmastopaneeli varoittaa, että Suomen ilmastotavoitteet vaarantuvat, jos hakkuita lisätään merkittävästi nykyisestä.
Paineita hakkuiden lisäämiseen kuitenkin on muun muassa sen takia, että puun tuonti Venäjältä on lopetettu. Metsäteollisuuden mukaan hakkuutarve riippuu siitä, miten maailman talous kehittyy.
Venäjältä tuotiin viime vuonna Suomeen puuta 9 miljoonaa kuutiota eli noin 10 prosenttia metsäteollisuuden kokonaiskulutuksesta. Tuonnin loppuminen tuo paineita lisätä hakkuita kotimaassa. Suomen ilmastopaneeli varoitttaa uudessa raportissaan, että hakkuiden lisääminen vaarantaa ilmastotavoitteiden toteutumisen.
– Jos se tilanne tulee, että aletaan tosiaan hakkaamaan selvästi enemmän kuin viime vuonna, niin kyllä se merkitsee myös sitä, että meidän ilmastotavoitteet lyhyellä tähtäimellä vaarantuvat, toteaa Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Teollisuus voi paikata Venäjän puuta joko kotimaisella puulla tai lisäämällä tuontia muualta.
Teollisuus lisää tuontia tai hakkuita kotimaassa
Teollisuudella on useita mahdollisuuksia Venäjän puun korvaamiseen.
– On useita eri lähteitä: kotimaasta tai lähialueilta tai sitten kauempaa, on mahdollista esimerkiksi eukalyptuksen tuonti tuolta valtameren takaa, luettelee Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
Viime vuonna Suomen metsiä hakattiin yli 75 miljoonaa kuutiota. Ilmastopaneelin mukaan hakkuiden nopea lisääminen pienentäisi metsien hiilinielua pitkäksi ajaksi. Jos pysytellään nykyisellä hakkuutasolla, hakkuita voitaisiin lisätä myöhemmin.
– Pikkuisen viiveen jälkeen Suomen metsien kasvu näyttäisi parantuvan ja hiilinielut myös. Sitä myöten hakkuita voitaisiin maltillisen hakkuutason jälkeen lisätäkin ilman että ilmastotavoitteet vaarantuisivat, pohtii Seppälä.
Hakkuissa menetetty hiilinielu pitäisi korvata
Metsäteollisuudessa ei haluta määritellä, mikä olisi kestävä hakkuutaso Suomen metsissä.
– Jokainen vuosi on erilainen globaaleilla markkinoilla ja se heijastuu aina myöskin hakkuisiin. Tärkeintä on, että me tuotamme hyviä tuotteita globaaleille markkinoille ja pidämme metsien kasvusta hyvää huolta, linjaa Niemi.
Jos hakkuita Suomessa kuitenkin lisätään, menetetty hiilinielu pitäisi korvata muualla, esimerkiksi turvepeltojen poistamisella viljelystä. Niin Suomen kuin EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan.
– Tietyillä toimenpiteillä jos pystytään vähentämään maankäyttösektorin päästöjä, voidaan ajatella, että vastaavasti pystyttäisiin lisäämään hakkuita. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että meillä on myös luonnon monimuotoisuustavoitteet ja ne vaativat myös omat metsäpinta-alansa, muistuttaa Seppälä.
Jos hakkuita lisätään, menetetty hiilinielu pitäisi korvata jossain muualla maankäyttösektorilla.
Nykyiset puutuotteet eivät kompensoi hakkuita
Metsäteollisuus haluaa painottaa globaalia näkökulmaa.
– Tärkeintä on muistaa kansainvälisen ilmastopaneelin linjaus, että fossiilisista päästöistä irti pääseminen on se kaikkein tärkein asia. Tähän metsäteollisuus on jo tuonut ja tuo tulevaisuudessa yhä enemmän ratkaisuja. Eli me tuomme ja tarjoamme tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia ja siten päästä irti niistä, sanoo Niemi.
Suomen ilmastopaneelin mukaan fossiilisten materiaalien korvaamisella vältetyt päästöt ovat niin alhaiset, etteivät ne ja puutuotteiden hiilivarasto pysty kompensoimaan hakkuiden lisäämisen kautta aiheutettuja hiilinielumenetyksiä ainakaan 150 vuoden aikajänteellä, jos hakkuutaso jää pysyvästi nykyistä suuremmaksi.
– Puutuotteiden ja energian ilmastohyödyt ovat vaatimattomia nykyisillä tuotteilla. Hakkuiden seurauksena hupenevia hiilinieluja ei pystytä näillä korvaushyödyillä ja puutuotteiden hiilivarastoilla kompensoimaan niinkuin ehkä on aikaisemmin ajateltu, arvioi Seppälä.
Suomen ilmastopaneelin metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti julkistettiin tänään.