Metsien käyttöön kohdistuu tällä hetkellä monenlaisia paineita. EU haluaa rajoittaa hakkuita ja Euroopa metsien käyttöä hiilinielujen turvaamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Tähän tähtäävä metsien "ennallistamisasetus" kuumentaa suomalaisten metsänomistajien tunteita. Nyt pelätään, että metsäpoliittinen päätöksenteko luisuu jatkossa Suomen käsistä EU:n päätäntävallan alle.
Ennallistamisessa metsäalue pitää palauttaa mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Ennallistaminen koskisi soita, metsiä ja vesistöjä. Esimerkiksi suoalueella tämä tarkoittaisi käytännössä, että suon ojitus tukitaan ja paikalle kasvanut haitallinen puusto poistetaan. Pienvesistöissä ihmisen ojittamalla muuntelemat purot palautetaan ennalleen ohjaamalla vesi takaisin vanhaan puron uomaan.
Lue myös: Tämän vuoksi "ennallistamiskiista" repii hallitusta
– Käytännössä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että näillä ennallistamistoimenpiteillä on erittäin suuri ero vaikuttavuudessa. Olisi erittäin tärkeää tehdä rauhassa luotettava kokonaisvaikuttavuusarvio. Siinä pitäisi ottaa monimuotoisuusasioiden lisäksi huomioon, mitä se tarkoittaa yksittäiselle metsänomistajalle, kansantaloudelle ja työllisyydelle, sanoo Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes.
Remes näkee ennallistamisen ongelmallisena juuri yksittäisten metsänomistajien näkökulmasta: vaikutuksia yksittäiselle metsänomistajalle ei tiedetä.
Suomen hintalappu
EU:n tavoite on, että Euroopan metsät palautuisivat 1950-luvun aikoihin vallinneeseen tilaansa, eli 70 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen.
EU-komissio on tehnyt eri maiden ennallistamisesta kustannusarvion. Ennaltamisehdotuksen mukaan Suomen pitäisi palauttaa 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää luonnontilaan vuoteen 2030 mennessä. Arviolta tämä tulisi maksamaan Suomelle 930 miljoonaa euroa vuodessa.
Lue myös: Onko Suomi suojellut metsiään tarpeeksi? Ministeri Maria Ohisalo kertoi oman näkemyksensä asiasta Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Ennaltamisehdotuksen aikajänne on palauttaa metsät 70 vuotta sitten vallinneeseen tilaan. Tämä kuumentaa tunteita, koska se vähentää kustannuksia mailta, jotka ovat käyttäneet metsiään aiemmin. Näin ollen, koska Suomi on hyödyntänyt metsiään hitaammin, Suomen ehdot ovat tiukemmat kuin monilla muilla mailla.
Lue myös: EU:n ennallistamisasetuksella olisi tylyt seuraukset Suomen kaupungeille – "Tämä on ihan mahdoton toteuttaa"
– Joihinkin valtioihin kohdistuu, sanoisin, kohtuuttoman suuri painoarvo suhteessa ja Suomi on näiden joukossa. Keski-Euroopan maissa metsiä on käsitelty varsin runsaasti aiemmin. Heillä ei ole yhtä suuria velvoitteita kuin meillä. Ei ole avattu tarpeeksi, miksi komissio on päätynyt näihin lukuihin.
Vaativa yhtälö
Remes huomauttaa, että ennaltamisvaatimukset vaikuttavat väistämättä hakkuumääriin, joita Suomen metsissä voitaisiin toteuttaa. Samaan aikaan teollisuuden puutarpeen ja kysynnän uskotaan kasvavan lähivuosina.
Lue myös: Tämän vuoksi "ennallistamiskiista" repii hallitusta
– Ennaltamisasetus tarkoittaa väistämättä sitä, että meillä suojelupinta-ala kavaa. Hakkuumahdollisuudet vähenevät. Kerralla voidaan puustosta poistaa turvallisesti reilu kolmannes. Olipa harvennustapa mikä tahansa, jos hakkuita tehdään tätä runsaammin, metsätuhojen riski oleellisesti lisääntyy. Kyllä kaiken tämän yhteensovittaminen on haasteellista.
Raakapuusta kovaa kilpailua
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa on myös oma vaikutuksensa. Pakotteiden myötä keväällä loppui Venäjän puun tuonti, jota korvataan pääosin kotimaisella puulla. Venäjän merkitys kotimaiselle metsäteollisuudelle on ollut suuri: noin 10 prosenttia metsäteollisuuden puunkäytöstä on ollut venäläistä tuontipuuta.
– Kilpailu raakapuusta on Itämerellä kovaa. Tällä hetkellä puuta tuodaan jonkin verran Baltiasta ja Ruotsista, mutta kysyntää on kaikkialla, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Viitanen sanoo.
Lue myös: EU-komissio esittää sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi – Suomessa vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla
Tämän vuoden tilastoissa ei kuitenkaan tulla Luken mukaan näkemään suurta muutosta verrattuna edellisvuoteen, vaikka tuontia korvaavaa puuta käytetäänkin kotimaasta.
– Tämän vuoden puunkäyttöön vaikuttaa UPM:n alkuvuoden lakko. Tänä vuonna teollisuus on käyttänyt myös omia puuvarastojaan, mikä näkyy pienempänä hakkuumääränä.
Viitanen arvioi, että hakkuiden määrä kuitenkin kasvaa ensi vuonna. Metsäteollisuuden tuotteiden kauppaan vaikuttaa markkinoiden kysyntä, joka heijastuu kotimaan hakkuumääriin.
Hiilinielut romahtaneet
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan puuston kestävän hakkuumäärän rajoja kolkutellaan taas ensi vuonna hakkuiden lisääntyessä. Hetkellisesti tämä määrä voidaan ylittää, mutta pidempiaikainen määrän ylittäminen vaatisi hakkuiden pienentämistä tulevaisuudessa.
Lue myös: Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytoimin nipin napin toteutua, raportti arvioi – ratkaisuasemassa ovat hiilinielut, teräsyhtiön investointi sekä suunniteltu ilmastopolitiikka
Kasvavat hakkuut aiheuttavat myös painetta ilmastolain tavoitteiden toteutumiselle. Ilmastolain mukaisesti Suomi pyrkii olemaan edelläkävijä ilmastoasioissa ja tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2035.
Ympäristöministeriön lokakuun lopulla julkistetussa ilmastoraportissa kerrotaan, että Tilastokeskuksen vuoden 2021 pikaennakkotietojen mukaan metsien hiilinielut eli metsiin sitoutuneen hiilidioksidin määrä on romahtanut. Ennakkotietojen mukaan metsien hiilinielujen taso oli pudonnut kolmannekseen verrattuna vuoteen 2020. Metsien hiilinielun koko on raportin mukaan noin seitsemän miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tätä yksikköä käytetään mittaamaan hiilidioksidipäästöjen sitomista.