Venäjän suurhyökkäys itäiseen Ukrainaan on Venäjän valtionjohdon epätoivoinen yritys pysyä kiinni vallassa, mutta miehittäminen olisi sille hyvin vaikeaa.
Ukraina ilmoitti maanantai-iltana Venäjän suurhyökkäyksen itäiseen Ukrainaan alkaneen. Myös Kremlistä on todettu, että "operaatiossa on alkanut uusi vaihe".
Puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan tavoitteena on "vapauttaa" Donetski ja Luhanskin alueet. Venäjä on vaatinut Ukrainaa luovuttamaan nämä alueet kokonaan Venäjä-myönteisille separatisteille.
Lue myös: Ulkoministeri Lavrov myönsi: Venäjä aloitti sotilasoperaation seuraavan vaiheen Ukrainassa
Valtiotieteen lisensiaatti, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen näkee suurhyökkäyksellä vain yhden selkeän tavoitteen.
– En löydä muuta motiivia kuin se, että nykyinen hallinto onnistuu säilyttämään valtansa. Se edellyttää sitä, että tämä voidaan selittää voitoksi – mitä tahansa Ukrainasta lopputulokseksi saataisiinkin.
Venäläisten sotilasajoneuvo Luhanskin voimala-alueen edessä 13. huhtikuuta.
Itäisen Ukrainan miehittäminen hyvin vaikeaa
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on tähän mennessä ottanut haltuunsa pienehkön Kreminnan kaupungin Luhanskissa, ja iskuja on tehty ainakin Marinkaan, Slovjanskiin, Kramatorskiin ja lukuisiin pienempiin kyliin Donetskissa.
Ennen sodan alkamista separatisteilla oli hallussaan Luhanskin ja Donetskin alueista karkeasti ottaen puolet. Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti nämä alueet kansantasavalloiksi juuri ennen Venäjän hyökkäystä.
Lue myös: Näin Venäjän onnistuminen Itä-Ukrainassa vaikuttaisi sotaan: "Taistelut saattavat jatkua jopa vuosikymmeniä sissisotana"
Ukraina ei ole tunnustanut alueiden itsenäisyyttä, eikä sillä ole hallinnon mukaan sellaiseen aikeita jatkossakaan.
Ukrainan mukaan Venäjä on kuluneen vuorokauden aikana hyökännyt käytännössä koko itäisen rintaman laajuudelta. Putinin on arvioitu havittelevan myös koko Mustanmeren rannikon alueita pohjoisessa.
Tilanne Venäjän hyökkäyksessä tiistaina Ukrainaan 19.4.
Siihen, pystyykö Venäjä todellisuudessa koko Itä-Ukrainaa miehittämään, ei Pyykönen oikein usko.
Ukrainasta ei ole löytynyt käytännössä minkäänlaista halua alistua Venäjän suunnitelmiin. Vastarinta tulee siis olemaan kovaa.
– Miehittäminen vaatii eräänkin arvioin mukaan 600 000 sotilasta pysyvästi. Ja kun heitä on Venäjällä yhteensä miljoona, ei se mitenkään riitä, Pyykönen sanoo.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainassa
Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Venäjällä on idässä tällä hetkellä arviolta 76 pataljoonaa, joista jokaiseen kuuluu 700–900 sotilasta, BBC kertoo. Se tekee siis korkeimmankin arvion mukaan alle 70 000 sotilasta.
Ukrainalainen sotilas ja koira seisoivat asemissa Luhanskin ja Donetskin välisellä alueella 18. huhtikuuta.
Venäjä on jo kärsinyt sodassa valtavia tappioita, ja sen joukkojen on arvioitu olevan huonokuntoisia.
Ukrainalla puolestaan on itärintamalla sen parhainta kalustoa ja parhaimmin koulutuettuja sotilaita, koska maan itäpuolella on käyty taisteluja jo vuodesta 2014 lähtien.
– Hinnasta tulee valtavan kova ukrainalaisille, mutta tähän asti tapahtunut osoittaa, että Venäjän sotakone ei ole ollut maineensa veroinen. Suunnittelu ja etenkin tilannekuva ovat pettäneet, Pyykönen toteaa.
Katso myös: Minkälainen on Venäjän puhuttanut suurhyökkäys? MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas kertoo.
2:09
