"Räikeää työpaikkakiusaamista, despoottinen johtaja": Nyt epäkohdista avautuvat Limingan koulukodin ex-työntekijät

OMA koulukoti, lapset, pehmolelut
Julkaistu 21.12.2024 06:48
Toimittajan kuva

Joonas Lepistö

joonas.lepisto@mtv.fi

@LepistoJoonas
Toimittajan kuva
Katariina Taleva

katariina.taleva@mtv.fi

Useat Valtion koulukotien Limingan yksikön entiset työntekijät kertovat vakavista ongelmista.

MTV Uutiset kertoi aiemmin tässä kuussa, että Limingan koulukodissa on meneillään selvitys, joka koskee muun muassa työilmapiiriin liittyviä ongelmia. Koulukodista on viimeisen vuoden aikana irtisanoutunut tai lähtenyt pitkille virkavapaille ainakin kahdeksan henkilöä, Valtion koulukotien vs. johtaja Kaisa Tammi kertoo MTV Uutisille.

Selvitys on nyt valmistunut, ja yksikön entiset työntekijät kertovat kokemuksistaan MTV Uutisille. Artikkelissa olevat sitaatit ovat otteita heidän kertomastaan. Kommentteja on editoitu pituuden ja luettavuuden osalta.

"Olin pitkään töissä Limingan yksikössä. Siellä on suuriegoiset ihmiset johdossa. Epäasiallinen kohtelu työntekijöitä kohtaan oli älyttömän yleistä, varsinkin miestyöntekijöitä kohtaan se oli lähes päivittäistä. 

Se kohdentui ainakin reiluun kymmeneen työntekijään, mikä on tuon kokoisessa laitoksessa erittäin paljon. Työhyvinvointiin ei panosteta yhtään ja se todellakin näkyy.

Työympäristö ajoi psyykkisen vointini äärettömän huonoksi. Olin pitkään traumatisoitunut kohtelustani, mutta kun epäkohtia alkoi paljastua, niin nyt en halua olla hiljaa. Ei tämä inhimillistä ole eikä nämä asiat ole ok.

Koin räikeää työpaikkakiusaamista, syrjintää ja eriarvoistamista. Laitoin kampoihin perättömissä syytöksissä ja asiattomissa kohteluissa. Ja sama kaava toistui aika monen työntekijän kohdalla. Aion hakea oikeutta käräjiltä."

Virkaa tekevä Valtion koulukotien vs. johtaja Tammi kertoi aiemmin MTV Uutisille käynnistäneensä selvityksenteon Limingan työilmapiiristä. Tammi kertoo nyt, että selvitys valmistuu pian. 

Tammi kommentoi henkilöstön viestejä tuoreeltaan.

Limingan koulukodin (entisen) henkilöstön kertomukset ovat ikävää luettavaa. Osa kertomuksista on samanatapaisia, mitä minulle on tullut vuoden aikana. Saatuani tietooni joitakin tällaisia viestejä sekä valvontaviranomaisen puuttumisia henkilöstöasioihin, päätin ulkopuolisen selvityshenkilön toimeksiannosta. 

Tammi kertoo, että selvitys valmistuu tällä viikolla. 

Sen valmistuttua olen viisaampi laatimaan suunnitelmaan asiassa ja myös ehkä kommentoimaan tilannetta.

"Esimerkiksi yksi, joka minua on suoranaisesti henkilökohtaisesti kiusannut, on Valtion koulukotien nyt jo irtisanottu johtaja.

Virallisessa kuulemisessa kerroin väkivallan uhrin ja tekijän välisestä psykologisista ilmiöistä. Konsernijohtaja sanoi, että hän on erittäin huolissaan minun väkivaltafantasiapuheistani ja että työntekijä ei voi lastensuojelussa olla koskaan väkivallan uhri. 

Vastasin, että jos me otettaisiin tähän huoneeseen Siikajoen murhatun yökön ja Muhoksen murhatun ohjaajan omaiset, ja konsernijohtaja antaisi tällaisen lausunnon, niin mitä luulet, mikä olisi yleinen mielipide? Sanoin myös, että me olemme koulutettuja aikuisia ja me emme aloita väkivaltaa, vaan me puolustamme itseämme. 

Ja kuulostaa aivan kahelilta, että paikassa, joka painii tällaisten ongelmien kanssa, tehdään niin valtavaa uutta päärakennusta. Se, että sen pitää olla noin valtava supermoderni 15 miljoonan euron kokonaisuus, on mielestäni käsittämätöntä. 

Ja ne padel-kentät ja liikuntakentät ovat aivan turhia hankintoja. Ja sinne on jo edellisen miljoonahankkeen jälkeen rakennettu ulkosaleja ja nuoret eivät ole käyttäneet niitä. Käyttöaste on lähellä nollaa. Ja näen, että padel-kenttä rakennetaan vaan siksi, että henkilökunta saa siellä pelata – nuoret eivät tule sitä käyttämään, se on ihan varmaa. 

Toivon, että koko hallinto vaihtuisi asiallisiin ja oikeudenmukaisiin henkilöihin ja homma saisi jatkua, koska se on kuitenkin ainoa valtiollinen toimija Pohjois-Suomessa. Nuoret sellaista tarvitsisi, mutta tällä hetkellä näen tilanteen synkkänä. Jos tämä ei korjaannu, realiteetti on, että siellä on lappu luukulla aika kohta."

Lue myös: Limingan koulukodissa vakavia ongelmia – suuri osa henkilökunnasta lähtenyt

Koulukodin johtaja: Hyvinvointikyselyt ovat hyviä

Limingan koulukodin johtaja Teija Tuuliainen torjuu syytöksiä. Hän ei halua ottaa yksittäisten henkilöihin kantaa, mutta kommentoi yleisellä tasolla.

Koska tunnistan, että joissakin vastauksissa näkyy se, että henkilön omaan toimintaan on virkamiesoikeudellisesti jouduttu puuttumaan. Tehtäväni johtajana on taata lastensuojelulain mukainen toiminta, jossa lasten oikeudet toteutuvat, toteaa Teija Tuuliainen

Tuuliainen pitää asetelmaa hankalana, koska "ei pysty salassapitoasioiden takia ottamaan näihin enempää kantaa". 

Lisäksi yksittäisten henkilöiden kommentit ovat irrallisia osia laajemmista asiakokonaisuuksista, jotka eivät ole yksiselitteisiä. 

Tuuliainen kertoo, että viime viikolla saadut työhyvinvointikyselyn tulokset ovat hyvät verrattuna koko valtion keskiarvoihin. Kyselyyn vastasivat nykyiset työntekijät. 

Vuosina 2022-2023 Limingan koulukodin lähtövaihtuvuus oli kaikista yksiköistä matalin. Tämän vuoden lähtövaihtuvuus ei poikkea mistään muusta yksiköstä. 

"Toistuvaa tiimien hajottamisella uhkailua ja tiimien hajottamista. Muistioiden kirjoittamista omasta päästä. Lopputuloksena työntekijöiden sairastumista, jonka jälkeen käsiteltiin sairauspoissaoloja, jonka jälkeen työntekijöitä itki.

Palkankorotukset eli niin sanotut pisteiden jakamiset annettiin naaman, ei suoritusten perusteella.

Henkilöstön pakeneminen Limingan työpaikalta ei ole pelkästään vuoden 2023–2024 aikainen juttu, vaan se on alkanut jo aikaisemmin. Ilman sen suurempaa sukupuolittamista, tosiasia on se, että lähtijöistä lähes kaikki ovat olleet miehiä.

Lähtijöiden kohdalla lähtee pätevyyden lisäksi myös työkokemus ja sitä on vaikea kompensoida uusilla rekrytoinneilla. Vaikuttaako tämä sitten siihen työhön? Vaikuttaa. Laatu kärsii ja "turvallisuussyistä" kaikista vaikeimmin oireilevia nuoria ei voida ottaa sijoitukseen.

Mikäli työpaikalla, joka on valtion alainen "mökki", noudatettaisiin tasa-arvolakia ja kohdeltaisiin työntekijöitä yhdenvertaisesti, ongelmana ei olisi kuin ainoastaan ne kehittämispäällikön hankkimat "henkilökunnan ja lasten käyttöön" tarkoitetut paljut ja Iwall-seinät.

Ja siitä 15 miljoonan euron rakennushankkeesta voin sanoa, että se on aika kova hinta hallinnolle, kahdelle nelipaikkaiselle osastolle ja maksimissaan 28 oppilaalle. Eipä tuo ole ihme, että palveluiden vuorokausihinnat ovat niin korkeat, että hyvinvointialueilla ei ole varaa sijoittaa."

Lue myös: MTV paljastaa: Paljukärryjä kaverilta ja 120 000 euron ennakko hotelliin – poliisi tutkii Valtion koulukotien epäilyttäviä hankintoja

"Johdon suosiossa olevat saivat tehdä omavaltaisia päätöksiä"

Meneillään olevasta 15 miljoonan euron hankkeesta Tuulainen haluaa sanoa, että Valtion koulukotien kiinteistöille, toiminnoille ja turvallisuudelle on suuret laatuvaatimukset, jotka on otettu huomioon valtakunnallista koulukotien toimitilankonseptia luotaessa jo vuosina 2018–2020. 

Kaikki toiminnalliset aktiviteetit on suunniteltu lasten tarpeisiin, niin pelikentät, ulkoilupihat ja niin edelleen. 

Johtajan mukaan työntekijöiden aktiivisuudesta on paljon kiinni, kuinka paljon lapsia saadaan innostumaan eri toimintoihin ja että mahdollisuuksia pitää olla. 

Tuuliaisen mukaan koulukodin velvollisuus on mahdollistaa arkeen terveellisiä, turvallisia, aktivoivia sekä rauhoittavia mahdollisuuksia vaihtoehdoksi päihteille, rikoksille ja levottomalle käytökselle.

"Ohjaajat sooloilivat ja tekivät oman työvuoronsa aikana päätöksiä, jotka eivät olleet sovittujen sääntöjen mukaisia. Laitoksessa oli käytäntö, että mikäli kuului työntekijäryhmään, joka oli johdon suosiossa, sai käytännössä tehdä mitä vain omavaltaisia päätöksiä. Mikäli ei kuulunut tähän ryhmään, joutui silmätikuksi ja painostuksen kohteeksi.

Tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi, osaston turvallisuuden heikentyneen ja joutuneeni suorastaan muun henkilökunnan syrjinnän kohteeksi. Osastolla sai olla varuillaan siitä, mitä ja mistä puhui. 

Suurin osa henkilöstöstä kävi säännöllisin väliajoin johtajan huoneessa luultavasti raportoimassa ei-miellyttävistä henkilöistä ja osaston arjesta. Oli olo, että minua tarkkaillaan ja että en tee työtäni tarpeeksi hyvin.

Osastokokouksessa ei eriävää mielipidettä saanut tuoda julki eikä ohjaajan toimintaa saanut millään tavoin kritisoida. Eräässä kokouksessa kuitenkin näin tehtiin. Ohjaaja "hoveineen" loukkaantui eriävistä mielipiteistä niin, että uhkasi tehdä erimieltä olleista rikosilmoituksen ahdistelusta.

Levottomuus ja väkivaltatilanteet lisääntyivät. Lopulta asiat kärjistyivät niin, että kriisikokouksia järjestettiin useampia. Nämä palaverit olivat täysiä farsseja, joissa erimieltä olleita käytännössä yritettiin kyykyttää ja hiljentää. 

Lisäksi kollegoista, jotka äänekkäimmin kritisoivat ja perustelivat kantojaan, tehtiin muistiot, jotka johto yritti allekirjoituttaa painostamalla. Asianosaiset ovat kuvailleet muistioiden sisältöjä täysin perättömiksi."

"Kokenut ja osaava johto"

Valtion lastensuojeluyksiköiden johtajan tehtävästä aiemmin syksyllä irtisanottu konsernijohtaja Kaisa Lepola kehuu Limingan johtoa MTV Uutisille.

Limingan koulukodissa on kokenut ja osaava johto eri tasoilla. Johdon tehtävänä on huolehtia, että yksikössä lasten oikeudet toteutuvat, epäkohtiin puututaan ja työntekijät pystyvät tekemään työtään turvallisesti. Aina tässä työssä ei onnistuta. 

Lue myös: Irtisanottu Valtion koulukotien johtaja pettyi: Harkitsen valittamista

Lepolan mukaan Limingassa osa työntekijöistä on kipuillut aluehallintoviraston antamaa, julkisuudessakin muutama vuosi sitten ollutta kanteluun saatua ratkaisua, jossa lasten liikkumisvapauden rajoittamista oltiin rajoitettu ilman yksilöllisesti tehtyjä päätöksiä. 

"Tämän vuoden alussa päättyi oman urani ensimmäinen eho-jakso, jonka aikana nuorta ei saatu edes pysäytettyä, puhumattakaan minkäänlaisesta kuntoutumisesta tai edistymisestä nuoren tilanteessa. Nuorta ei saatu estettyä edes syyllistymättä uusiin rikoksiin jakson aikana. 

Tälle katson syyksi rajojen löystymisen ja aikuisjohtoisuuden murenemisen, jolloin rajaton ja kaikkia auktoriteetteja kategorisesti uhmaava nuori pääsi kulkemaan järjestelmän läpi ilman minkäänlaista hyötymistä jaksosta. 

Osaston toimintakulttuurin murentumisen kanssa yhtäaikaisesti alkoi murentua osaston työturvallisuus ja jokaisen tiimin jäsenen työssäjaksaminen. Väkivaltatilanteet ja haastava käytös nuorilta alkoivat olla arkipäivää, koska työvuoroihin ei riittänyt enää osaavaa henkilökuntaa, joka saisi ammattitaidollaan ilmapiirin osastolla pysymään rauhallisena.

Sitten laitoksen johtamiseen. Limingan johtaja on vuosia johtanut laitosta pelolla ja omien henkilökohtaisten hetkittäisten tunneryöppyjen kautta.

Muun muassa, tiedän tapauksen, jossa johtaja on perusteettomasti syyttänyt työntekijää varkaudesta ja ei ole suostunut käsittelemään asiaa ja tämä valheellinen syytös murensi kollegan luottamuksen johtoon ja esihenkilöihin. Hän kertoi, että häntä on kohdeltu tapauksen jälkeen kuin näkymätöntä. 

Eräässä kokouksessa Limingan johtaja totesi hyvin painokkaalla äänellä, että hän ei ole koskaan savustanut yhtään työntekijää laitoksesta ulos. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Johtajan despoottimaisen johtamisen ja henkilökohtaisten hyökkäysten vuoksi Limingasta irtisanoutuneiksi voin nimetä heti muutamankin työntekijän.

Limingan johtaja on nimittänyt esihenkilöasemaan lukuisan määrän henkilöitä, joista vain noin kolmannes on miehiä eikä näistä miehistä kukaan työskentele enää Limingan koulukodissa.

Viime vuoden kehittämispäivän muistiossa esihenkilöstö kehuu ristiin toisiaan vuolaasti, vaikka samaan aikaan valtava osa Limingan henkilöstöstä kärsi työuupumuksesta. Monet hakeutuivat sairauslomalle sietämättömien työolosuhteiden ja henkilökohtaisen kohtelun vuoksi."

"Luottamus johtoon ja valtion virkamiehiin mureni"

Lepola huomauttaa, että työyhteisössä kaikilla on yhdessä vastuu siitä ilmapiiristä, joka työyhteisössä kulloinkin vallitsee.  

Työhyvinvointiin koulukodeilla on yleisesti ottaen pyritty panostamaan laadukkain lisäkoulutuksin, ammattiryhmäpäivin ja työnohjauksellisin keinoin. Työyhteisössä kaikilla on yhdessä vastuu siitä ilmapiiristä, joka työyhteisössä kulloinkin vallitsee.  

Lähtijöiden osalta Lepola huomauttaa, että koulukodit mittaavat vuosittain henkilöstön lähtövaihtuvuutta ja hänen mukaansa Limingassa se on ollut matalimmasta päästä vuosina 2022–2023.

"Johtamisen osalta on ollut kokemusta siitä, ettei ole kohdeltu oikeudenmukaisesti ristiriitatilanteessa. Useampi työntekijä on irtisanoutunut johtamisesta johtuvan ahdistavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi koetun kohtelun vuoksi. 

Palaverimuistiot, joita on tehty johdon toimesta, ovat poikenneet työntekijöiden käsityksestä asioista ja keskustelujen kulusta eikä perusteluja ole näihin saatu, pyydettynäkään. Syytökset olivat vakavia. 

Erään muistion lukeminen aiheuttaa vieläkin stressioireita ja sydän alkaa hakkaamaan. Muistioon ei saatu toivottua selvitystä. Meille edes mainittu kommentointimahdollisuudesta, vaan suoraan vaadittiin allekirjoittamaan ne. Emme koskaan sitä tehneet. 

Tuntui kuin seinä olisi vastassa, kun luottamus johtoon, valtion virkamiehiin, mureni. 

Olemme hakeneet apua työterveyshuollosta sekä lääkärin että psykologin palveluiden piiristä, ahdistavaksi ja kuormittaviksi koetun johtamiskulttuurin vuoksi. Työkyky oli koetuksella."

Väkivalta- ja kiinnipitotilanteet eivät oikeuta työntekijöitä lainvastaisten keinojen käyttämiseen, toteaa Lepola.

– Kuten lapsen eristämisen pitkittämiseen siksi, että eristämistä käytetään rangaistuksena väkivallan uhrin ja tekijän väliseen psykologiseen ilmiöön viitaten.  

Lepola huomauttaa, että eristämisen kesto, valvonta ja kirjaaminen on myös aina toteutettava lain ja ohjeiden mukaisesti. 

Jos tällaisissa tilanteissa tulee ilmi vakavia puutteita, on johdon eri tasoilla siihen puututtava. Se ei ole kiusaamista.

Koskaan en ole yhdenkään lapsen väkivaltaista käyttäytymistä aikuista tai toista lasta kohtaan vähätellyt, saati kiistänyt.

"Jälkikäteen ajateltuna koen työyhteisön ja tarkemmin tietyt sen jäsenet suoraan sanoen ”sairaiksi”.

Koin, että työpanostani ei arvostettu tiimissä ja jouduin esimerkiksi vapaiden jälkeen ”taistelemaan”, että arki olisi jälleen ollut toimivaa ja työskentely olisi turvallista. Tämä oli mielestäni toistuva kaava.

Tiimimme hajosi todella monta kertaa, mutta yksi työntekijä pysyi aina tässä tiimissä. Hän hallitsi tiimiä tosiallisesti, koska hän oli ainoa, jonka ”asemapaikka” säilyi tiimissä. 

Toinen esimerkki on laitoksen psykologi, joka saattoi kertoa työntekijöiden henkilökohtaisia asioita nuorille. Myös nuoret sanoivat ääneen menevänsä mielellään tapaamaan psykologia, koska häneltä kuulee parhaat juorut liittyen muihin nuoriin sekä työntekijöihin.

Pitäessäni kehityskeskusteluita ja suoriutuvuusarviointeja, nämä suoriutuvuusarvioinnit kyseenalaistettiin, sekä erään työntekijän kohdalla epäiltiin jopa, että tämä työntekijä olisi painostanut minua korottamaan häneen pisteytystään. Tämä ei pidä paikkaansa.

Lisäksi minua on syytetty muun muassa liiallisesta turvallisuusajattelun korostamisesta. 

Tapahtumat ovat vaikuttaneet minuun niin, että koen etten kykene enää toimimaan ohjaajana lastensuojelussa."

Artikkeliin haastatelluista työntekijöistä yksi kertoo saaneensa varoituksen, mutta muut eivät ole joutuneet virkamiesoikeudellisiin menettelyihin. 

Limingan koulukodissa työskentelee vakinaisesti 63 henkilöä.

Tuoreimmat aiheesta

Lastensuojelu