Helsingin kaupunki on saanut ennestään tuntemattomalta henkilöltä lähes kahden miljoonan euron arvoisen testamentin. Erikoista on se, että kaupunki saa käyttää rahat miten haluaa, kun yleensä testamenttaajat toivovat, että rahat käytetään esimerkiksi taiteeseen tai terveydenhuoltoon.
Helsinkiläinen Raimo Hakkarainen testamenttasi kaupungille 13 asuntoa, joista osa on jo myyty. Aiheesta ensimmäisenä kertoneen Helsingin Sanomien mukaan asunnoista saataneen kaiken kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinna sanoo, että testamenttaajasta tiedetään hyvin vähän.
– Henkilö ei ole meille ennestään tuttu, emmekä tiedä hänen motiivejaan, Sarvilinna sanoo.
Muita suuria testamentteja kunnille:
Somerolainen pariskunta Arvo ja Lahja Oksanen testamenttasivat noin 400 000 euron arvoisen omaisuutensa Someron kaupungin päivähoidolle. Testamentti tuli täytäntöön viime vuonna, kun Lahja Oksanen kuoli. Arvo Oksanen oli kuollut jo aiemmin.
Pukkilan kunta sai jättipotin testamentista, jossa Onni Nurmi oli jättänyt kunnan vanhustyöhön koko omaisuutensa – muun muassa Nokia-osakkeita. Nurmi kuoli 1962. Osakkeiden arvo nousi vuosikymmenten saatossa kymmeniin miljooniin markkoihin. Onni Nurmen säätiö tukee yhä vanhustyötä Pukkilassa.
Mies asui Kalevankadulla Helsingin Kampissa. Hänen vaimonsa oli kuollut jo aiemmin, eikä hänellä ollut perillisiä.
Sarvilinnan mukaan erikoisinta testamentissa on sen suuruus sekä se, että Hakkarainen ei ollut erikseen nimennyt mihin kaupungin pitäisi rahat käyttää.
– Testamentissa ei ollut tarkoitemääräystä, eli kaupunki ei ole mihinkään toivomuksiin sidottu. Yleensä testamenteissa toivotaan, että rahat käytetään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella.
– Tämä testamentti menee kuitenkin kokonaisuudessaan kaupungin kassaan.
Sarvilinna kertoo, että nimenomaan kaupungille jätettyjä testamentteja enemmän kaupunki saa perintönä omaisuutta henkilöiltä, jotka eivät ole tehneet erikseen testamenttia eikä heillä ole perillisiä.
– Jos helsinkiläinen kuolee ilman perillisiä ja testamenttia, menee omaisuus valtiolle. Kaupunki voi kuitenkin tehdä hakemuksen kuolinpesästä ja saada varat itselleen. Tällaisia valtionperintöjä tulee vuosittain noin 10-20, ja summat liikkuvat kymmenissä tai sadoissa tuhansissa. Miljoonaperinnöt tai -testamentit kaiken kaikkiaan ovat erittäin harvinaisia.