MTV selvitti: Tällaisia testamenttiperintöjä suurimmat kaupungit ovat saaneet – yksi kohde yli muiden

Toisinaan kaupunki perii kuitenkin huomattavan määrän varoja, kuten tapahtui kymmenisen vuotta sitten Helsingissä.

– Vuonna 2015 on vastaanotettu Raimo Hakkaraisen arvoltaan noin 1,7 miljoonan yleistestamentti, joka koostui muiden muassa kolmestatoista asunnosta, kerrotaan Helsingin kaupunginkanslian oikeuspalveluista MTV:lle. 

Kyseessä on suurin 2000-luvulla Helsingin kaupungille testamentattu omaisuus. Vantaalla suurin 2000-luvun testamenttiperinnöistä oli 388 000 euroa.

Suomessa mikään taho ei tilastoi yksityishenkilöiden kunnille jättämien testamenttilahjoitusten määrää, kokoa tai käyttötarkoitusta. Asiaa selvittääkseen MTV kysyi tietoja Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Oulun ja Turun kaupungeilta.

Tyypillisesti rahaa ja asuntoja

Suomen kuuden suurimman kaupungin vastausten perusteella kunnille testamentataan tyypillisesti pankkitilivaroja, sijoitettuja varoja, asunto-osakkeita tai kiinteistöjä.

Muutakin omaisuutta päätyy testamentattuna kuntien omistukseen.

– Irtaimisto on pääosin tavanomaista, mutta siihen voi sisältyä ajoittain myös taide-esineitä, Helsingin kaupungista arvioidaan.

– Oulun taidemuseo sai vuonna 2006 Sirkka Karppisen testamenttilahjoituksen, joka sisälsi taideteoksia ja designesineitä, Oulun kaupunki kertoo.

Turun kaupunki kertoo saavansa testamenttilahjoituksia sen verran harvakseltaan, ettei se voi tehdä yleistyksiä siitä, missä muodossa se varat tavanomaisesti saa.

Korvamerkitty perintö

Tavallisesti omaisuuttaan kunnalle jättävä vaikuttaa määrittelevän tarkasti testamentissaan lahjoituksensa käyttökohteen. Yleisimmin ihminen tahtoo jättää omaisuutensa johonkin itselleen läheiseen tarkoitukseen.

Vantaan kaupunki on saanut 2000-luvulla yhteensä kuusi testamenttilahjoitusta, joista viidessä testamenttiin oli kirjattu kohde. Kyseisten perintöjen käyttötarkoitukset olivat: sosiaali- ja vammaishuolto, vanhuudenhoito ja kotihoitopalveluiden kehittäminen, lasten ja nuorten hyväksi, vanhusten ja kotihoidon hyväksi sekä katupölytutkimuksiin.

Lue myös: Perintöä tulossa? Pohdi oleellista asiaa ajoissa – perillisen tilanne voi olla "aika hurja"

Myös Turun kaupungille jätetyt testamenttiperinnöt on ohjattu pääasiassa terveyden- ja sosiaalihuoltoa palveleviin tarkoituksiin.

– Vanhustenhoito ja vanhusten virkistystoiminta ovat varmasti yksi keskeinen testamenttilahjoitusten kohde. On tullut myös pieni testamenttilahjoitus eläintensuojelua tai eläinten hyvinvointia palvelevaan tarkoitukseen, Turun kaupunki kertoo.

Vanhuksia muistetaan useimmin

Terveydenhoito, sosiaalityö ja vanhukset vaikuttavat olevan yleisin tarkoitus, johon kunnille omaisuuttaan jättävät ihmiset tahtovat testamenttivarojaan käytettävän.

– Omaisuus on usein määrätty käytettäväksi erilaisiin ikääntyneiden palveluihin tai sosiaalityöhön. Esimerkiksi vuonna 2018 vastaanotettu testamentti oli määrätty käytettäväksi Kannelmäen palvelutalolle, Helsingin kaupunki selvittää.

Oulussa useampi testamentinjättäjä on halunnut lahjoittaa jäämistöään museoille. Esimerkiksi vuonna 2015 Oulun taidemuseo sai 222 000 euroa ja testamenttaaja tahtoi, että museo hankkii varoilla 1900-luvulla syntyneiden taiteilijoiden töitä.

Pohjois-Pohjanmaan museolle on jätetty kuudessa lahjoituksessa huonekaluja, taide-esineitä ja koruja. Myös Oulun Sinfonia ja Oulun konservatorio ovat saaneet soittimia testamenttilahjoituksina.

Lue myös: Pankin tallelokeroissa ei säilötä pelkästään kultaharkkoja – "Tiedän, että jotkut säilyttävät.."

Viimeinen tahto sitoo

Testamenttimääräykset ovat käytännössä kuolleen viimeinen tahto ja sitovat perinnön vastaanottajaa tiukasti. Tämä tarkoittaa sitä, että testamentinjättäjän tahtoa on noudatettava vielä vuosikymmenten ja vuosisatojenkin jälkeen, vaikka olosuhteet ja yhteiskuntarakenteet muuttuvat.

Tämä saattaa aiheuttaa kunnille haasteita. Kuuden suurimman kaupungin vastausten perusteella kunnat kuitenkin kieltäytyvät vain harvoin ottamasta vastaan testamenttilahjoitusta.

– Testamentti on jätetty esimerkiksi ottamatta vastaan tapauksessa, jossa omaisuus olisi muodostunut yksinomaan huonokuntoisista rakennuksista syrjäisellä ja hoitamattomalla kiinteistöllä, Helsingin kaupunki kertoo.

Testamentin vastaanottamista harkitessaan kaupungit miettivät, onko lahjoituksesta niille enemmän taloudellista etua vai haittaa.

– Meillä on tapauksia, joissa perinnöstä on luovuttu. Joskus omaisuus voi olla laadultaan, kunnoltaan tai käyttötarkoitukseltaan sellaista, että sitä ei ole kaupungin järkevää ottaa vastaan, Tampereen kaupungista vastataan.

Aika tekee tepposia

Kunnat joutuvat pohtimaan myös sitä, onko testamenttilahjoitus mahdollista käyttää testamenttimääräysten mukaisesti.

– Joskus omaisuuden käytöstä on annettu yksityiskohtaisia testamenttimääräyksiä, joiden noudattaminen voi olla hankalaa tai kallista, jolloin omaisuuden vastaanottaminen ei ole tarkoituksenmukaista, Tampereen kaupungista kerrotaan.

Lue myös: Trukkikuski testamenttasi Kouvolan kaupungille miljoonaperinnön – näin kommentoivat kaupunginjohtaja ja sukulainen

Turussa ei muisteta yhtään tapausta, jossa kaupunki olisi jättänyt ottamatta testamentin vastaan.

– Haasteena on lähinnä se, että ajan kuluessa kaupungin toiminnat ja muutkin toiminnat yhteiskunnassa muuttuvat ja tällöin testamentissa määritelty varojen käyttötarkoitus hiipuu tai katoaa, Turun kaupungista kuvaillaan.

– Esimerkiksi on voitu tehdä lahjoitus tukemaan määrättyä koulutusta, jota ei sitten aikojen kuluttua toteuteta enää samalla tavalla kuin testamentin vastaan ottamisen aikaan on toteutettu.

Tällöin kunnat pyrkivät löytämään testamentatuille varoille käyttötarkoituksen, joka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä käyttötarkoitusta. 

Lue myös: Keväällä kuollut mies jätti todellisen yllätyksen jälkeensä – Askolan kunnalle odottamaton miljoonaperintö