Raiskauksen uhreja avustava lakimies rauhoittelee raiskausoikeudenkäynneistä syntynyttä kohua. Hänen mukaansa asiattomankin tuntuiset kysymykset voivat olla tapauksen käsittelyn kannalta tärkeitä.
Tunnetun ruotsalaisen asianajajan Massi Fritzin kommentit raiskausoikeudenkäyneistä ovat herättäneet viime päivinä kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Fritz on pahoillaan siitä, että raiskauksen uhreiksi joutuneilta naisilta udellaan jatkuvasti muun muassa heidän alusvaatteistaan. Hän kertoo uupuneensa ylipäätään siihen, miten tyttöjä ja naisia syyllistetään ja vähätellään oikeussaleissa.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kehittämispäällikkö ja lakimies Riitta Silver toteaa, että myös Suomessa raiskatuille esitetään välillä asiattomia ja tapaukseen liittymättömiä kysymyksiä. Niitä ei pitäisi hänen mukaansa sallia.
Usein uhrille inhottavat ja vastenmieliset kysymykset voivat kuitenkin olla tapauksen sevittämisen kannalta tärkeitä. Olennaista onkin hänen mukaansa se, miten ja miksi kysymykset esitetään ja että uhria on ohjeistettu kysymyksistä etukäteen.
”Uhrilla voi olla hirvittävä pelko esimerkiksi siitä, että oikeussalissa on valtava määrä ihmisiä, jossa joku huutaa että syyllinen ja joku toinen että syytön. Ja sitten asianomistajalle nauretaan ja huudetaan, että itsepähän suostuit.”
– Jos avustaja ei ole käynyt uhrin kanssa etukäteen läpi oikeudessa mahdollisesti eteen tulevia kysymyksiä eikä uhri tiedä, miksi niitä esitetään, ne tuntuvat varmasti epämiellyttävältä, asiattomalta ja syyllistäviltäkin. Monet kysymykset voivat olla todistelun kannalta kuitenkin uhrin oikeusturvan kannalta olennaisia ja tarkoituksenmukaisia, Silver tähdentää.
– Alusvaatteista voidaan kysyä vaikka sitä, onko uhri riisunut ne itse. Eli onko merkkejä siitä, onko tilanne tapahtunut vapaaehtoisesti vai ilman suostumusta, onko uhri pakotettu riisuuntumaan vai onko hän esimerkiksi uhkailun seurauksena tai pelon vallassa noudattanut tekijän käskyä välttyäkseen vielä pahemmalta.
Silver kertoo, että alusvaatteista otetaan usein myös dna- ja muita näytteitä, jotka voivat olla merkittäviä todisteita oikeudenkäynnissä.
– Näitä todisteita sitten käydään läpi oikeudessa.
Uhrin valmistaminen oikeudenkäyntiin on kaikki kaikessa
Silver korostaa oikeudenkäyntiä edeltävän valmistelun merkitystä. Hän muistuttaa, että kaikilla seksuaalirikoksen uhreilla on oikeus saada ilmaiseksi asianajaja tai oikeudenkäyntiavustaja. Uhrin oikeuksiin kuuluu myös se, että hän saa oikeudenkäynnistä asianmukaista tietoa. On hyvä tietää esimerkiksi se, missä järjestyksessä siellä puhutaan.
Aina uhrit eivät tiedä oikeuksiaan.
– Monet eivät tiedä edes sitä, että heillä on oikeus saada oikeudenkäyntiavustaja ilmaiseksi. Lisäksi asianomistajan on mahdollista saada oikeussaliin näköeste hänen ja syytetyn välille. Uhri voi saada myös oman odotustilan, että hänen ei tarvitse odottaa samassa paikassa syytetyn tai hänen läheistensä kanssa. Asianomistaja voi tulla jopa sisään ihan eri kautta kuin muut. On tärkeää tietää etukäteen sekin, että raiskausoikeudenkäynnissä ei ole yleisöä, Silver toteaa.
– Jos uhri ei tiedä oikeuksiaan, pelot voivat ottaa vallan. Myös syyllisyydentunteet ja häpeä saattavat korostua, kun tuntee itsensä epävarmaksi.
Elokuvien oikeudenkäynnit ovat kaukana totuudesta
Silver arvelee, että elokuvat ja tv-sarjat ovat värittäneet monien mielikuvaa oikeusprosessista.
– Uhrilla voi olla hirvittävä pelko esimerkiksi siitä, että oikeussalissa on valtava määrä ihmisiä, jossa joku huutaa että syyllinen ja joku toinen että syytön. Ja sitten asianomistajalle nauretaan ja huudetaan, että itsepähän suostuit.
Uhrin pitäisi saada tietoa oikeuksistaan jo kuulustelevalta poliisilta. Ensi vuonna voimaan tulevan uuden esitutkintalain mukaan poliisin pitää kertoa myös tukipalveluista.
– Uhrin kohtaa yleensä ensimmäisenä poliisi. Hänen pitää vastaisuudessa kysyä uhrilta myös siitä, voiko häneen ottaa yhteyttä esimerkiksi Raiskauskriisikeskuksesta. Kaikkihan eivät kykene raiskauksen koettuaan itse toimimaan, vaan heihin päin on oltava yhteydessä.
”Oikeus ei ole mikään inkvisitiolaitos”
Silverin mukaan rikoksen uhrien kohteluun oikeudenkäynneissä on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tilanne on hänen mielestään muuttunut kaiken kaikkiaan aiempaa parempaan suuntaan.
– Ei oikeus mikään inkvisitiolaitos tähänkään asti ole ollut. Huomiota kiinnitetään jatkossa kuitenkin yhä enemmän esimerkiksi ystävälliseen kohteluun ja siihen, mitkä ovat niin sanottuja sallittuja kysymyksiä ja mitkä eivät.
Toisaalta jopa oikeudenkäyntiavustajilla on vielä puutteita tuontyyppisessä koulutuksessa.
– Seksuaalirikoksen uhri poikkeaa todennäköisesti kaikista muista uhreista esimerkiksi siinä, että tilanteeseen liittyy monenlaisia häpeän ja syyllisyyden tunteita. Vielä oikeudenkäynnin aikaan uhrin ajatukset tapahtuneesta voivat olla sekavat. Myös se voi mietityttää, miten tapauksen jälkeen selviää elämässä eteenpäin. Siksi luottamuksen rakentaminen oman avustajan kanssa on erityisen tärkeää.