Raiskauksesta tuomitun SM-liigapelaajan tilanteesta virheellistä tietoa – oikeusoppinut selventää: "Tapauksia pilvin pimein"

JYP ilmoitti tiistaina siirtäneensä Lahtisen toistaiseksi syrjään, kun Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli tuominnut tämän kahden vuoden vankeusrangaistukseen toissa kesänä tehdystä raiskauksesta.

Tuomio ei ole lainvoimainen, ja Lahtinen on ilmaissut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Pelaajalla on nyt kuukausi aikaa valittaa asiasta hovioikeuteen.

Ylelle tapausta kommentoinut Suomen jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtaja Risto Kauppinen piti selvänä, ettei JYP voi irtisanoa Lahtista käräjäoikeuden tuomion perusteella.

– Olen käynyt pelaaja-agentin kanssa keskustelua. Hyllytys on varmasti ihan oikea ratkaisu. Siinä mielessä meillä on kuitenkin selvät sävelet, että tuomio ei ole lainvoimainen, joten se ei anna yksipuolista oikeutta irtisanoa pelaajasopimusta. Palkanmaksuvelvoite jatkuu tälläkin ajalla, Kauppinen kommentoi Ylelle tiistaina.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ei ole tulkinnasta samaa mieltä. Hän huomauttaa, että käräjäoikeuden päätös on riittävä peruste irtisanoa työntekijä.

– Sellaisia tapauksia on pilvin pimein, että on irtisanottu hetimiten tuomion jälkeen eikä ole ylimalkaan odotettu rikosoikeudellista käsittelyä, Koskinen sanoo MTV Urheilulle.

LUE MYÖS: Suosittu JYP-hahmo laukoi törkykommentteja raiskaustuomiosta – seura vaikenee

Eri asia on, millaisesta sopimuksesta on kyse. Jääkiekkoilijoiden sopimukset ovat poikkeuksetta määräaikaisia, niin tässäkin tapauksessa. Vaikka määräaikaisessa sopimuksessa olevaa työntekijää ei voida irtisanoa ilman sopimukseen kirjattua irtisanomisehtoa, sopimus voidaan purkaa erittäin painavasta syystä.

JYPin tehtävä päätös nopeasti

Koskisen mukaan työnantaja, tässä tapauksessa JYP, on kuitenkin asemassa, jossa sen pitäisi tehdä nopea ratkaisu. Seuralla on käräjäoikeuden päätöksen jälkeen kaksi viikkoa aikaa purkaa sopimus, jos se aikoo tehdä niin.

– Se asettaa työnantajan tilanteeseen, että sen pitäisi päättää, että mitä tässä tehdään. Hovioikeuden päätöstä ei tarvitse odottaa. Tässä on kuitenkin käräjäoikeuden tuomio ja se riittäisi työnantajalle, Koskinen sanoo.

Jos Severi Lahtinen valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, JYP voi odottelulla hukata tilaisuutensa määräaikaisen sopimuksen purkamiseen. Hovioikeuden päätöksen odottaminen saattaa taas venyä pitkälle. 24-vuotiaan Lahtisen nykyinen sopimus jatkuu kevääseen 2025 asti.

– Normaali tapa on ollut se, että odotetaan hovioikeustuomiota. Eihän työnantajan ole pakko sitä tehdä, mutta niin voidaan tehdä. Jos tuomio sitten siellä pysyy, aloitetaan todennäköisesti työsopimuksen päättämisprosessi. Se tosin vie aikaa, Koskinen huomauttaa hovioikeuden päätöksen odottamisesta.

JYP tiedotti tiistaina, että selvittää asiaan liittyvät juridiset näkökulmat sekä työnantajan ja työntekijän oikeudet ennen kuin kertoo ratkaisustaan lähiaikoina.

Olisiko JYPin pitänyt lomauttaa Lahtinen?

Yksi tuomion jälkeen esiin noussut keskustelu on koskenut JYPin päätöstä peluuttaa Severi Lahtista syys-lokakuun Liiga-otteluissa siitä huolimatta, että tähän kohdistui oikeudessa käsittelyssä ollut vakava rikosepäily.

MTV Urheilu ei yrityksistä huolimatta ole tavoittanut toimitusjohtaja Risto Korpelaa kommentoimaan seuran päätöksen taustoja. Sanomalle hän selvensi seuran kantaa toteamalla, että Lahtisella "oli oikeus harjoittaa ammattiaan, kunnes oikeus toteaa hänet syylliseksi".

Emeritusprofessori Seppo Koskinen toteaa, ettei seura ole työnantajana toiminut tapauksessa väärin oikeustieteelliseltä kannalta. Hän huomauttaa, että ennen käräjäoikeuden päätöstä ei työnantajalla monestikaan ole riittävästi tietoa rikosepäilyn taustoista.

LUE MYÖS: Raiskaustuomion saanut Severi Lahtinen puolustautui heti – liigapelaaja aikoo valittaa: "Elämäni epäreiluin ja absurdein asia"

Myöskään laki ei tunne yksityisen puolen työntekijän lomauttamista henkilökohtaisin perustein.

– Aikoinaan lomauttamissäännöissä oli sellainen kohta, että myös henkilökohtaisin perustein voitiin lomauttaa. Se poistettiin laista, mutta joissakin työehtosopimuksissa se on edelleen olemassa. 

– Jotkut ovat sitä silti tehneet, kun on ajateltu, että se on (työnantajan) kurinpitovallan piirissä, ja että se on työnteon este työntekijästä johtuvasta syystä.

– Julkisella puolella voidaan virasta pidättää asian selvittämisen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Yksityisellä puolella ei tällaisia välikeinoja ole käytettävissä, Koskinen linjaa.