Turun yliopiston kliininen tutkimusyksikkö Trossi on saanut eduskunnalta yhteensä 220 000 euroa monitieteisen sisäilmatutkimuksen jatkamiseen.
Trossi jatkaa vuoden 2021 aikana epidemiologisia ja kliinisiä tutkimuksia useilla potilasryhmillä sisäilmaongelmaisissa ja vertailurakennuksissa. Yksikön toiminta-alue on koko Suomi.
Suomessa ja kansainvälisissä lehdissä julkaistuissa tutkimuksissa on kartoitettu muun muassa vauriotiloissa tapahtuvan altistumisen vaikutuksia mittaamalla tilan käyttäjien tulehdusvasteita.
Lue myös: Millä tolalla sisäilman laatu on etätöissä? Suomalaisinnovaation avulla kotitoimistonkin tuottavuutta ja viihtyvyyttä voitaisiin lisätä – ”Työympäristön vastuu on siirretty nyt henkilöstölle”
Potilailta kerätyistä verinäytteistä tutkittiin altistumisen vaikutuksia sekä valkosoluihin että plasman liukoisiin immuunipuolustuksen vasteisiin. Tuloksia verrattiin vertailurakennusten tilankäyttäjien vastaaviin arvoihin.
– Havaitsimme, että rakennuksen mikrobivauriot saattavat aiheuttaa systeemisen, matala-asteisen tulehdustilan, josta voi ajan myötä muodostua merkittävä terveysriski rakennuksen käyttäjälle, Trossi-yksikön johtaja, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus kertoo yliopiston tiedotteessa.
Altistusryhmässä havaittiin matala-asteiseen tulehdukseen viittaavia kohonneita IgG- ja IgA-vasta-ainetasoja, kohonneita komplementtisysteemin aktivaatiotasoja sekä kiertävien immuunikompleksien kasvaneita määriä.
– Näitä immuunivasteen löydöksiä havaitaan monien kliinisten sairauksien yhteydessä ja jo ennen niiden diagnosointia.
Immunologisten tutkimusten lisäksi tutkijat ovat kehittäneet menetelmää, joka mittaa sisäilmasta pinnoille laskeutuneen pölyn toksisuutta.
– Tutkimustemme mukaan toksisuusmittausmenetelmä korreloi hyvin rakennusten terveyshaittojen kanssa. Menetelmää voidaan käyttää rakennuksia tutkittaessa nopeana seulontamenetelmänä altistumisen todentamiseen ennen varsinaisten rakenne- ja mikrobitutkimusten aloittamista, erikoistutkija Janne Atosuo kertoo.
Toksisuusmittausmenetelmää ei pidä kuitenkaan käyttää ainoana vaurion arviointimenetelmänä, vaan sitä pitää käyttää yhdessä viranomaisten hyväksymän rakenneteknisen, mikrobiologisen ja kemiallisen analytiikan kanssa, tiedote muistuttaa.