Rami löysi metallinpaljastimellaan 1700-luvun aarteen – etsintäpuuhissa kannattaa muistaa tärkeä asia

Huomenta Suomi -ohjelmassa päästiin seuraamaan metallinetsintää.

Porilainen metallinetsijä Rami Sundqvist kertoo, että tuoreen harrastajan tulee aivan ensimmäiseksi sisäistää muinaismuistolaki. Sen voi kerrata vaikka Finlex-sivustolta.

Lain mukaan esimerkiksi kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.

Lue myös: Ranskassa kuohahti: 7000 vuotta vanha historiallinen monoliittikivien muodostelma tuhottiin – tilalle kauppaketjun uusin kauppa

Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Myös kaikki yli 100-vuotiaat esineet pitää ilmoittaa museoon.

– Jos tuntuu yhtään että löytää vanhan esineen, kannattaa tehdä ilmoitus, vaikka ei ole varma onko esine yli 100-vuotias.

Sundqvist painottaa, että iImoituksesta ei ole etsijälle haittakaan.

Lue myös: Hämeenlinnan kupeessa sepät takovat rautaa ja ratsukot taistelevat turnajaisissa – "Keskiajalla voi heittää ajatuksen kiireisestä elämästä narikkaan"

Museovirastolle töitä

Vaikka ilmoituksesta ei varmastikaan ole haittaa, kertoo Museoviraston amanuenssi ja arkeologi Sami Raninen, että lisätöitä se kyllä teettää.

– Jokainen löytöilmoitus täytyy käsitellä, arvioida ja luetteloida. Se teettää töitä myös muinaisjärjestön suojelutyötä valvovalle virastolle, Raninen toteaa.

Museovirasto kannustaa kuitenkin metallinetsijöitä ilmoittamaan löydöistään, sillä harraste-etsijöiden ansiosta on pystytty niin sanotusti kirjoittamaan historiaa uusiksi.

– Harrastelöytäjien panostus arkealogisiin löytöihin on ollut merkittävää varsinkin rautakaudelta, Raninen tietää.

Lue myös: Espoosta löytyi varhaisrautakautinen asuinpaikka

Historianetin mukaan rautakauden on katsottu alkaneen Pohjoismaissa noin 500 eaa. Skandinaviassa rautakausi kesti viikinkiaikaan asti (noin 750–1050 jaa.), jolloin skandinaavit lähtivät uuden laivateknologian ansiosta ryöstöretkille vieraille maille.

Suomessa kauden katsotaan päättyneen ristiretkiaikaan noin 1050–1300. Mikäli rautakaudelta onnistuu esineitä löytämään, voidaan puhua todelisista aarteista.

Surusormus on erityinen löytö

Suomessa rautakaudella on Pohjois-Karjalan museo-Hilman mukaan asuttu laajasti Itä-Suomessa.

Rami Sundqvist kertoo itsekin tehneensä historiallisia löytöjä 1700– 1800-luvuilta.

– Erityisiä löytöjä on paljon, mutta 1700-luvun surusormus säväytti.

Kalmistopiiri.netin mukaan surusormuksella kunnioitettiin ennen muinoin vainajaa, ja sitä käytettiin suruaikana.

Tutustu historiaan

Metallinetsijöitä Sundqvist neuvoo tutustumaan Suomen historiaan, jos mielii tehdä erikoislöytöjä.

– Jos haluaa löytöjä rautakaudelta, kannattaa mennä sinne missä siihen aikaan on liiikuttu.

Muinaismuistojen etsijöiden tulee muinaismuistolain lisäksi muistaa myös se, että missä tahansa ja millä tahansa astalolla ei historiallisia esineitä saa kaivaa.

Ehdollista vankeutta luvattomille etsijöille

MTV Uutiset kertoi vuosi sitten lokakuussa metallinetsijöistä, jotka kaivelivat historiallisen Raaseporin linnanraunioiden ympäristöä vuonna 2017.

Niin sanottua myyräntyötä teheet etsijät tekivät alueelle kymmenittäin kuoppia, joita yrittivät peitellä piiloon. 

Raaseporin linnoitus on kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen arvokas muinaisjäänne, johon kuuluu linnaa ympäröivä suoja-alue. Kuopat kaivettiin suoja-alueelle. Luvattomat kaivelijat saivat saalikseen historiallisia lyijykuulia.

Lue myös: Metallinetsijälle ehdollista Raaseporin linnan ympäristön tärvelemisestä sadoilla kuopilla – kähvelsi alueelta kymmeniä "muinaismuistoja"

Miehet tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Museoviraston mukaan muinaismuistolöydöissä on tärkeää, ettei kaivauksia tehdä suunnittelematta.

Historian tutkimuksen kannalta on tärkeää, että muinaismuistoesineen yhteys löytöpaikkaan kyetään säilyttämään ja dokumentoimaan.

Lue myös: Hattulasta löytyi 1 000-vuotias muunsukupuolinen soturi

Lähteet: Finlex, Kalmistopiiri, Historia.net