Ranskan oikeiston vaaliliitto toiselle kierrokselle vahvoista lähtökohdista

– Vastassamme on Kansallinen liittouma toisella kierroksella. Nyt on aika laajalle, selkeästi demokraattiselle ja tasavaltalaiselle liittoumalle, sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sunnuntai-iltana.

Lausahdusta voi pitää vähintään kryptisenä. Tarkoittaako tämä yhteistyötä vasemmistolaisen Uuden Kansanrintaman kanssa? Suljetaanko yhteistyöstä pois Jean-Luc Mélanchonin luotsaaman Alistumaton Ranska -puolueen ehdokkaat vai mahdollisesti myös muita?

Näihin kysymyksiin ei vielä maanantaina ollut selkeää vastausta.

Ranskan poliittisessa lähihistoriassa on nähty aiemmin, kuinka perinteiset vasemmisto- ja oikeistopuolueet ovat onnistuneet – eivät toki aivan kivuttomasti – muodostamaan tasavaltalaisen rintaman laitaoikeistoa vastaan ja estämään laitaoikeiston nousun valtaan.

Ranskalaisen Sciences Po -yliopiston professorin Romain Lachatin mukaan laitaoikeistoa vastustavan, yhtenäisen rintaman muodostaminen näyttää kuitenkin tämän kesän parlamenttivaaleissa hyvin epävarmalta.

Laitaoikeiston Kansallinen liittouma (RN) oli maanantaina ottamassa voiton Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella reilulla kolmasosalla äänistä.

Vasemmistolainen Uusi kansanrintama näytti olevan tulossa toiseksi vajaalla 30 prosentilla äänistä. Presidentti Emmanuel Macronin keskustalainen Yhdessä-vaaliliitto oli jäämässä kolmanneksi noin 20 prosentilla äänistä.

"Ei mitään yllättävää"

Sciences Po -yliopiston politiikan tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Sylvain Brouardin mielestä vaalitulos vastaa hyvin ennustuksia.

– Ainut yllätys oli vasemmiston odotuksia laajempi aktivoituminen, joka ei kuitenkaan heijastunut merkittävästi tuloksiin, Brouard arvioi STT:lle maanantaina.

Ranskan poliittisesti kirjava ja hajanainen vasemmisto onnistui muodostamaan vaaliliiton vain neljässä päivässä sen jälkeen, kun presidentti Macron oli ilmoittanut hajottavansa maan parlamentin.

Brouardin mukaan toisen kierroksen asetelmat näyttävät monilta osin melko varmoilta.

– Ainoa auki vielä oleva seikka lienee se, saako Kansallinen liittouma parlamentissa suhteellisen vai ehdottoman enemmistön.

Hajanainen rintama äärioikeistoa vastaan

Professori Lachatin mielestä on erittäin epävarmaa, pystyykö vasemmisto houkuttelemaan keskustalaiset ja maltillisen oikeiston kannattajat taakseen vaalien toisella kierroksella, vaikka se onnistui vaaleissa kahmimaan nuorten ääniä ja parantamaan hieman tulostaan toissa vuoden parlamenttivaaleista.

Monelle maltillisemmalle äänestäjälle ongelmaksi noussee laitavasemmiston Alistumaton Ranska -puolueen puheenjohtaja Jean-Luc Mélanchon, joka on tunnettu kärkevistä lausunnoistaan. Monet keskustalaiset ovatkin kehottaneet kannattajiaan äänestämään äärioikestoa vastaan, mutta ei vasemmistoblokin Alistumaton Ranska -puolueen ehdokkaita.

Vasemmistolle voi olla tiedossa ääniä keskustalaisilta ja mahdollisesti niiltä äänestäjiltä, jotka eivät ensimmäisellä kierroksella äänestäneet. Brouardin mukaan nyt voi kuitenkin jo melko varmasti sanoa, että vasemmisto ei saa ehdotonta enemmistöä parlamentissa.

Oikaisu 4.7.2024 kello 14.35: Jutussa käytettiin virheellisesti termiä yksinkertainen enemmistö, kun oikea termi on ehdoton enemmistö.