Ranskan vaalien toisella kierroksella ehdokkaiden paikallinen näkyvyys ja hyväksyttävyys vaalipiireissä voi ratkaista paljon, arvioi tutkija.
Jos Kansallinen liittouma saa selvän enemmistön, Ranskan pääministeriksi saattaa nousta 28-vuotias Jordan Bardella.
Laitaoikeistoa edustava Kansallinen liittouma (RN) voitti Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen.
Tuloksella on iso vaikutus sekä Ranskalle että koko Euroopalle, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä MTV Uutisille.
– Vaalien jälkeen presidentti Emmanuel Macron säilyy Ranskan ulkopolitiikan johtajana ja asevoimien ylipäällikkönä eli periaatteessa Ranskan ulkopoliittinen linja ei isossa mittakaavassa välttämättä muutu, Särkkä sanoo.
– Mutta jos Kansallinen liittouma voittaa vaalit, niin Macronin keinot edistää tätä ulkopoliittista linjaa muuttuvat koko ajan vaikeammiksi, hän jatkoi.
Presidentti Macronin keskustalainen Yhdessä-vaaliliitto jäi vaaleissa kolmanneksi. Vaalitulos on Macronille "valtava isku", Särkkä arvioi. Macron hajotti maan parlamentin hänen puolueensa kärsittyä tappion EU-vaaleissa. Myös tuolloin laitaoikeisto keräsi taakseen vahvan kannatuksen.
– Valtava pettymys Macronin puolueelle, mutta täysin odotettu tulos. Hän kävi aikamoisen uhkapelin läpi, Särkkä arvioi.
– Virhelaskelma. Macron ehkä ajatteli, että pystyisi jollain tavalla vetoamaan ranskalaisiin äänestäjiin, että he estäisivät laitaoikeiston nousun, hän jatkaa.
Ranskan mahdollinen seuraava pääministeri, Kansallisen liittouman 28-vuotias Jordan Bardella.
"Edistävät hyvin kansallismielistä Ranskaa"
Jordan Bardellan johtama RN keräsi liittolaisineen ensimmäisellä kierroksella 33 prosentin kannatuksen.
Kova vaalitulos on Särkän mukaan vuosikymmenien työn tulos.
– Macron on pyrkinyt uusliberaalilla talouspolitiikalla uudistamaan Ranskaa. Yksi keskeinen muutos oli vuoden 2022 eläkereformi. Siitä eteenpäin Macronin puolueen suosio on laskenut, Särkkä sanoo.
Ranskassa on myös ongelmia, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana, Särkkä sanoo. Yksi näistä on rikollisuus, jota Ranskassa riittää.
– Laitaoikeisto käyttää maahanmuuttoa välineenä. He pyrkivät edistämään hyvin kansallismielistä Ranskaa, Särkkä katsoo.
Vasemmiston Uusi kansanrintama sai noin 28 prosentin kannatuksen, ja kolmanneksi jäänyt Yhdessä-vaaliliitto 20 prosenttia annetuista äänistä.
Uuden parlamentin muoto selviää kuitenkin vasta viikon päästä käytävän toisen äänestyskierroksen jälkeen.
Ranskan ulkopuolella vaalien tulos vaikuttaa muun muassa maan turvallisuuspolitiikan linjaan ja Ukrainan tuen jatkumiseen.
– Kansallinen liittouma on ollut Venäjä-mielisempi. Marine Le Pen on edistänyt kahdenvälisiä suhteita Venäjään eli kyllä tämä laittaa ison kysymysmerkin ranskalaiselle ulkopolitiikalle tulevaisuudessa, Särkkä arvioi.
Marine Le Pen: "Mitään ei voitettu ja toinen kierros on ratkaiseva".
"Bardella on ykköskandidaatti"
Bardella sanoi haluavansa olla koko Ranskan pääministeri, jos hänen puolueensa voittaa ehdottoman enemmistön maan parlamentin alahuoneeseen eli kansalliskokoukseen.
Jos RN saa ehdottoman enemmistön, Bardella saattaa nousta maan pääministeriksi. Ulkopoliittisen instituutin Särkkä pitää tätä "hyvin todennäköisenä skenaariona".
– Bardella on se ykköskandidaatti. Hän on nuori mies, lähiöiden kasvatti, mikä on jollain tapaa paradoksaalista. Hän on nähnyt hyvin läheltä, mitä ghettoutuminen voi tarkoittaa. Hän on tietyllä tapaa ollut hyväosainen tässä kaikessa. Hän on käynyt yksityiskoulua ja pystynyt nousemaan ongelmien yläpuolelle, Särkkä sanoo.
– Bardella on onnistunut sanoittamaan sen, että hän haluaa muutosta ja ajaa kansallista etua sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Hän on hyvin selkeäsanainen ja tehnyt nuorennusleikkauksen koko puolueelle, hän jatkaa.
28-vuotias puoluejohtaja sanoi illan vaaliennusteiden julkaisun jälkeen, että ranskalaiset olivat antaneet selkeän tuomion. Bardella on sanonut muodostavansa hallituksen vain, jos RN saa vaaleissa ehdottoman enemmistön.
Ensimmäisen kierroksen tulos oli "valtava pettymys" Macronin puolueelle, sanoo tutkija Särkkä.
"Mitään ei voitettu"
RN:n johtoon taannoin noussut Bardella seuraa puolueen johtajana Marine Le Peniä, joka on pyrkinyt etäännyttämään puoluetta isänsä, puolueen perustajiin kuuluvan Jean-Marie Le Penin rasistisista ja juutalaisvastaisista kannoista.
Marine Le Pen sanoi sunnuntaina, että äänestäjien olisi annettava RN:lle ehdoton enemmistö vaalien toisella kierroksella.
– Mitään ei voitettu ja toinen kierros on ratkaiseva, hän sanoi kannattajilleen.
– Tarvitsemme ehdottoman enemmistön, jotta Emmanuel Macron nimeää Jordan Bardellan kahdeksassa päivässä pääministeriksi.
Marine Le Pen johtaa edelleen puolueen parlamenttiryhmää. Hänen uskotaan asettuvan jälleen ehdolle vuoden 2027 presidentinvaaleissa.
Toinen kierros viikon päästä
Vasemmistoliitto ja Macronin vaaliliitto toivovat taktisen äänestyksen estävän RN:n ehdokkaiden paikkojen saamisen, jolloin puolue ei yltäisi ehdottomaan enemmistöön.
– Meillä on seitsemän päivää aikaa säästää Ranska katastrofilta, sanoi vasemmiston Raphael Glucksmann.
Vasemmiston Raphael Glucksmann.
Ennusteiden jälkeen julkaistussa lausunnossaan presidentti Macron vaati laajaa liittoa laitaoikeistoa vastaan vaalien toisella kierroksella.
Viikon päästä järjestettävälle toiselle kierrokselle pääsevät ne ehdokkaat, jotka saavat tuekseen vähintään 12,5 prosenttia vaalipiirinsä rekisteröityneistä äänestäjistä. Toisella kierroksella kussakin vaalipiirissä on tavallisesti mukana kaksi, kolme tai joskus neljä ehdokasta.
Ensimmäisellä kierroksella valituksi tuleminen edellyttää, että ehdokas saa vähintään puolet oman vaalipiirinsä äänistä ja että äänestysprosentti on vähintään 25.
Tutkija Särkkä puhuu niin sanotun kansallisen rintaman mahdollisuudesta. Särkän mukaan on kuitenkin epäselvää, riittääkö se.
– Jos on vaalipiirejä, joihin on päässyt laitaoikeiston ja vasemmiston ehdokas, niin on mielenkiintoista nähdä, mitä tekevät Macronin puolueen kannattajat. Äänestävätkö he kumpaakaan vai jättävätkö he äänestämättä? Särkkä pohtii.
– Uskon, että kiteytyy osin siihen, keitä on toisella kierroksella ehdolla. Osa vaalipiireistä on hyvin pieniä. Paikallinen näkyvyys ja ehdokkaiden hyväksyttävyys vaalipiirissä voi ratkaista aika paljon, hän jatkaa.